Allen puolitoistakiloisina syntyneillä pikkukeskosilla havaittiin yllättäen aikuisina varhentunutta vuorokausirytmiä.

Alle puolentoista kilon painoisina syntyneistä pikkukeskosista suurin osa elää aikuisena normaalia tervettä elämää, vaikka liian varhainen syntymä tavallisesti jättääkin jonkinlaisia jälkiä, osoittaa Helsingin yliopistossa 17.2. tarkastettu väitöstutkimus.

Hiukan alle prosentti suomalaisista lapsista syntyy pikkukeskosina eli alle puolentoista kilon painoisina. Viime vuosikymmeninä pikkukeskosten tehohoito on kehittynyt nopeasti, ja 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa syntyneet pikkukeskoset ovat nyt nuoria aikuisia.

LL Sonja Strang-Karlsson selvitti väitöstutkimuksessaan aikuisikään ehtineiden pikkukeskosten terveydentilaa, erityisesti heidän kognitiivisia taitojaan - lähimuistia, reaktionopeutta ja oppimiskykyä - unen määrää ja laatua sekä ADHD-oireiden esiintyvyyttä. Hänen väitöstyönsä oli osa laajempaa The Helsinki study of very low birth weight adults? -tutkimusprojektia.

Ppikkukeskosina syntyneet eivät raportoineet verrokkeja enempää ADHD-oireita aikuisiässä. Sen sijaan kävi ilmi, että niillä pikkukeskosilla, joiden syntymäpaino oli erityisen alhainen suhteutettuna raskauden kestoon, esiintyi ADHD-oireita enemmän kuin muilla pikkukeskosilla tai verrokeilla.

– Näyttää siltä, että sikiön hidastunut kasvu on pikkukeskosilla suurempi ADHD:n riskitekijä kuin keskosuus sinänsä, Strang-Karlsson huomauttaa ja pitää havaintoa yllättävänä, sillä aiemmat tutkimukset löysivät lapsuudessa keskimääräistä enemmän.

– On myös mahdollista, että pikkukeskosilla esiintyvä oireilu eroaa `tavallisesta` ADHD:stä tai lievenee iän myötä.

Aikaisempien tutkimusten tapaan myös Strang-Karlssonin tutkimus osoitti, että pikkukeskosina syntyneet päätyvät täysiaikaisina syntyneitä harvemmin tupakoijiksi tai päihteiden käyttäjiksi.

Kognitiivisissa testeissä pikkukeskoset menestyivät aikuisiässäkin jonkin verran heikommin kuin samanikäiset verrokit.

Kuorsaaminen yleisempää

Unen kesto ja laatu eivät pikkukeskosilla eronneet verrokeista, mutta heillä esiintyi kaksi kertaa enemmän kuorsaamista, mikä voi altistaa unenaikaisten hengityshäiriöiden seuraamuksille.

Odottamaton havainto oli myös se, että pikkukeskosilla oli aikaistunut vuorokausirytmi.

– Tämä osoitettiin sekä objektiivisten että subjektiivisten mittareiden avulla. Havainto on mielenkiintoinen ja jatkotutkimuksen arvoinen, sillä vuorokausirytmillä on yhteys yksilön terveyteen ja hyvinvointiin, Strang-Karlsson sanoo.

Tutkimukseen osallistui 166 nuorta aikuista, joita oli hoidettu pikkukeskosina Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa vuosien 1978 - 1985 aikana. Lisäksi mukana oli 172 samanikäistä täysiaikaisena syntynyttä verrokkia. Tutkimuksessa käytettiin sekä kliinisiä tutkimuksia että kyselylomakkeita.

Tutkimukseen osallistuneet osallistuivat 18 - 27-vuotiaina tehtyihin kliinisiin tutkimuksiin ja kolme vuotta myöhemmin tehtyyn seurantatutkimukseen.

Ulla Järvi

Kuva: Pixmac