Ajan­kohtai­sta

Väitös: Tupakoitsija ei paljon piittaa lääkäristä

Sosiologi Anu Kataisen tutkimuksessa haastattellut tupakoitsijat korostivat, että tupakoinnin lopettamiseksi on tehtävä "oma päätös", siihen ei lääkäreiden sanominen vaikuta.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/Tupakka_nuori_Pixmac.jpg
Duunari pitää tupakointiaan itsestäänselvyytenä ja koska se antaa tervetulleen tauon työhön ja tarjoaa tilan sosiaalisille suhteille. Toimihenkilö perustelee tupakointiaan yksilöllisenä ja vapautta korostavana valintana, jolla ei ole mitään tekemistä riippuvuuden kanssa.

Tämä käy ilmi Anu Kataisen Helsingin yliopistossa 26. helmikuuta tarkastettavasta sosiologian väitöksestä.

Anu Katainen toteaa, että tupakoinnin terveyshaitat tiedostetaan nykyisin hyvin. Vaikka tupakointi on viime vuosikymmeninä vähentynyt olennaisesti, se on yhä yleistä yhteiskunnan alemmissa sosiaaliryhmissä. Kataisen mukaan siihen eivät ole syynä puutteelliset tiedot tupakoinnin terveysriskeistä eikä se, että tupakoivat eivät pitäisi terveyttään tärkeänä. Myös runsaammin tupakoivat työntekijät pitävät tupakointiaan ensisijaisesti terveyshaittana. Riippuvuudesta huolimatta tupakoijat voivat pitää tupakointiaan omana valintanaan.

Tupakointi on vähentynyt eniten ylemmissä sosioekonomisissa ryhmissä, ja tupakoinnin sosiaalinen eriytyminen selittääkin pitkälti sosioekonomisia terveyseroja.

Lääkärin kehotuksia pidettiin velvollisuutena

– Kysyimme haastateltavilta, ovatko he keskustelleet lääkärin kanssa tupakoinnista ja mitä mieltä he ovat lääkärin huomauttelusta. Kaikille oli lääkäri maininnut tupakoinnista, mutta lääkäreiden lopettamiskehotuksia pidettiin turhina. Lopettamiskehotukset koettiin lähinnä lääkäreiden velvollisuutena, Katainen kertoo.

Lääkärit kyllä koettiin auktoriteettina siinä mielessä että heidän huomionsa otettiin vakavasti, mutta haastateltavat korostivat että tupakoinnin lopettamiseksi oli tehtävä "oma päätös", siihen ei lääkäreiden sanominen vaikuta. Pahimmillaan lääkäreiden lopettamiskehotukset herättävät uhman.

– Vaikutti siltä että jonkinlainen kyllääntymispiste on saavutettu sen suhteen, kuinka hyvin tupakoijat tiedostavat terveyshaitat. He saavat tupakoinnin vastaista viestiä niin monelta puolelta, että yksittäisen lääkärin kehotus ei juuri paina. Tilanne voi tietysti olla eri, jos ollaan vastaanotolla nimenomaan tupakoinnin aiheuttaman haitan takia, Katainen huomauttaa.

Vain yksi haastateltava oli ollut hoidossa tupakointiin liittyneen sairauden vuoksi ja sydäninfarkti oli viimein johtanut tupakoinnin lopettamiseen. Kaiken kaikkiaan tupakoinnin terveyshaitat näyttäytyvät tupakoijille aika abstrakteina, koska kaikki eivät koe tupakoinnin aiheuttavan suoranaista haittaa. Yleisimmät mainitut haitat olivat yleiskunnon heikkeneminen, maku- ja hajuaistin muutokset, pitkittyneet flunssat ja hajuhaitat.

Kataisen tutkimuksessa oli 55 haastateltavaa, joista suurin osa oli päivittäin tupakoivia, mutta myös tupakoinnin lopettaneita ja muutama satunnaisesti tupakoiva. Puolet heistä oli miehiä, puolet naisia, ja noin puolet ruumiillista työtä tekeviä ja toinen puoli toimistotyöntekijöitä.

Ulla Järvi

Kuva: Pixmac

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030