Lehti 46: Ajan­kohtai­sta 46/2004 vsk 59 s. 4461

Valmiussuunnittelu ulotettava myös vakaviin epidemiatilanteisiin

Marianne Jansson

Väestöön ja yhteiskunnan toimintoihin kohdistuvat biologiset uhkat ovat nousseet otsikoihin erityisesti bioterrorismin pelon myötä. Helpommin kuviteltavia uhkatilanteita ovat kuitenkin laajamittaiset luonnonepidemiat, jotka leviävät nopeasti esimerkiksi elintarviketuotannon tai juomaveden välityksellä joukkosairastumisiksi.

- Bioterrorismi tuntuu ehkä monesta aika eksoottiselta, mutta varautuminen luonnoninfektioihin on ihan sama asia, totesi tutkimusprofessori Juhani Eskola Kansanterveyslaitokselta Valtakunnallisilla tartuntatautipäivillä Helsingissä.

Vakavista infektiouhkista todennäköisimpänä professori Eskola pitää influenssapandemiaa. Myös moniresistenttien bakteerien leviäminen on tunnettu vaara.

Juhani Eskola on selvittänyt sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta Suomen valmiustasoa vakavan infektiouhkan kohtaamiseen. Hänen mukaansa vahvuuksia Suomessa on paljon. Lainsäädäntö ja ohjeistukset ovat ajan tasalla, ja ne takaavat terveysviranomaisille riittävät toimintavaltuudet. Myös seurantajärjestelmä on toimiva ja kattava.

Läänien, sairaanhoitopiirien ja terveyskeskusten valmiussuunnitelmista biologisiin uhkatilanteisiin varautuminen kuitenkin puuttuu.

- Suurepidemian uhkaan ei ole varauduttu samalla tavoin kuin esimerkiksi suuronnettomuuksiin. Valmiussuunnitelmat ovat ohuita, koska uhka on tuntunut kaukaiselta, arvioi Juhani Eskola.

Lue myös

Suurimpia ongelmia on laboratoriojärjestelmän hajanaisuus. Vastuukysymykset potilas- ja ympäristönäytteiden tutkimisesta vaarallisten infektioiden diagnostiikkaa varten tulisi selvittää ja sopia. Myös velvoitevarastointia olisi arvioitava uudelleen vakavissa epidemiatilanteissa tarvittavien lääkkeiden, suojavaatteiden ja muiden tarvikkeiden osalta.

Infektiotautien erityisosaaminen on Suomessa liian niukkaa, jopa normaalioloissa. Sairaanhoitopiirien infektiolääkärit pystyvät vain harvoin osallistumaan tartuntatautien torjuntaan kunnissa. Tilanteen korjaaminen on pitkän aikavälin koulutus- ja resursointiprojekti, totesi professori Juhani Eskola.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030