Kyselytutkimuksissa 90 % syöpäpotilaista ilmoittaa haluavansa tietää ennusteensa. Käytännössä läheskään näin moni ei kysy sitä lääkäriltä. Pitäisikö lääkärin kertoa oma-aloitteisesti potilaan todennäköisestä ennusteesta silloinkin, kun se on huono?

Tunnettu hollantilainen psyko-onkologian tutkija

Hanneke de Haes

esitti psyko-onkologian maailmankongressissa tutkimuksen, jossa selvitettiin ruokatorven syövästä leikattujen potilaiden toiveita ennusteensa kuulemisesta. Toiveita ennusteen kuulemisesta verrattiin potilaan psyykkiseen tilaan ja luottamukseen lääkäriin. Tässäkin tutkimuksessa 92 % potilaista toivoi tietoa ennusteestaan, mutta vain yleisellä tasolla. Vain 76 % potilaista haluaisi kuulla, millä todennäköisyydellä sairaus uusii vuoden sisällä. Tulos on linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Aiemmin on myös havaittu, että depressiivisyys ja ahdistuneisuus olivat yhteydessä siihen, ettei potilas halunnut ennustetta. Nyt todettiin, että ne, jotka eivät halunneet kuulla ennusteestaan, luottivat vähemmän lääkäriin. Mahdollisesti he epäilivät lääkärin kykyä antaa luotettavaa tietoa tai kokivat hoitosuhteen muuten niin turvattomaksi, etteivät halunneet ottaa arkaa kysymystä esille.

Potilaiden halu kuulla ennusteestaan on yksilöllinen ja voi muuttua ajan mukana. Lääkärin onkin hyvä kysyä tai tunnustella, toivooko potilas asiasta keskustelua ja millä tarkkuudella. Potilaalla on oikeus sopeutua sairauteen omassa tahdissaan ja tietoa tulee säädellä sen mukaisesti.