Isä, äiti ja lapsia ydinperheessä. Siinä ihanne, joka elää yllättäen myös moderneissa väestöpoliittisissa ohjelmissa. Vanhanaikaiset asenteet paljastuvat Mervi Patosalmen väitöstutkimuksessa

Isä, äiti ja lapsia ydinperheessä. Siinä ihanne, joka elää yllättäen myös moderneissa väestöpoliittisissa ohjelmissa.

– Perhe ymmärretään pitkälti heteroseksuaaliseksi ydinperheeksi, jossa lapset tekevät perheen. Reproduktiivisen toimijuuden näkökulmasta tämä käsitys on suppea. Jos reproduktiivinen toimijuus otetaan vakavasti, ihmisillä tulisi olla mahdollisuus muodostaa omat käsityksensä perheestä mahdollisimman vapaasti ja tämä tarkoittaisi myös vapautta suhteessa erilaisiin perhemuotoihin, toteaa YTM Mervi Patosalmi väitöstyössään.

Mervi Patosalmi analysoi 16. kesäkuuta Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan Väestöliiton Väestöpoliittista ohjelmaa (2004), Elinkeinoelämän valtuuskunnan raporttia Tuomitut vähenemään (2003) ja hallituksen vuoden 2004 tulevaisuusselontekoa Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille.

Tutkimuksessa tarkastellaan näitä tekstejä reproduktiivisen toimijuuden käsitteen kautta, jolla tässä työssä tarkoitetaan mahdollisuuksia vapaasti päättää lisääntymiseen liittyvistä asioista. Keskeisiä teemoja dokumenteissa ovat perhe, talous ja sukupuoli.

Myös talous vaikuttaa. Esimerkiksi tukijärjestelmät määrittelevät perhettä: ketkä muodostavat perheen ja kuka on oikeutettu erilaisiin tukiin.

Kolmas teema, sukupuoli, esiintyy dokumenteissa kaikkialla.

– Vaikka erityisesti EVA ja Väestöliitto käsittelevät sukupuolten välistä tasa-arvoa, tekstit eivät pääse eroon sukupuolittuneista rooleista. Lasten- ja kodinhoito on pääasiassa naisten vastuulla, miehille on varattu auttajan rooli näillä elämänalueilla, Patosalmi sanoo.

– Mahdollisuus kieltäytyä lisääntymisestä ei teksteissä ole oikeutettu ratkaisu.

Mervi Patosalmi toimii tutkijana Helsingin yliopistossa sukupuolentutkimuksen oppiaineessa ja on vierailevana tutkijana Birkbeck Institute of Social Researchissa Lontoossa. Hän on myös jäsenenä Politics of Philosophy and Gender -tutkimusryhmässä, joka on osa Suomen Akatemian huippututkimusryhmää Poliittinen ajattelu ja käsitemuutokset.

Ulla Järvi

Kuva: Panthermedia