Ylipainoiset kouluikäiset hoikistuivat enemmän lasten ja vanhempien yhteisen tiiviin ryhmähoidon aikana kuin tavallisen yksilöohjauksen aikana. Pitkäaikaisseurannassa hoito-ohjelmien ero tasoittui.

Ylipainoiset kouluikäiset hoikistuivat enemmän intensiivisen perhekeskeisen painonhallinnan ryhmäohjelman avulla kuin lapset, jotka osallistuivat tavanomaiseen yksilöohjaukseen. Pitkäaikaisessa vaikuttavuudessa hoito-ohjelmien välillä ei ollut eroja, havaitsi MMM, ravitsemusterapeutti Marja Kalavainen väitöstutkimuksessaan.

Siinä verrattiin tiiviin ryhmähoidon ja tavanomaisen hoidon vaikuttavuutta ylipainoisten kouluikäisten lasten painoon.

Tutkimuksessa satunnaistettiin 70 iältään 7–9-vuotiasta ylipainoista lasta ryhmähoitoon tai tavanomaiseen hoitoon. Käyttäytymisterapiaa soveltavassa ryhmähoidossa järjestettiin lapsille ja vanhemmille kaikkiaan 15 tapaamiskertaa. Tavanomaisessa yksilöhoidossa lapsi tapasi kouluterveydenhoitajan kahdesti puolen vuoden aikana.

Lasten painot ja pituudet mitattiin lähtötilanteessa, kuuden kuukauden hoito-ohjelmien jälkeen sekä kaksi- ja kolmevuotisseurannassa. Lasten pituuspaino oli tutkimuksen alkaessa 115–182 prosenttia. Tutkimuslapsilla oli lähtötilanteessa epäedullisemmat veren rasva- ja insuliiniarvot kuin normaalipainoisilla verrokkilapsilla.

Ryhmähoito osoittautui tavanomaista hoitoa tehokkaammaksi, kun kuuden kuukauden hoito-ohjelmien vaikuttavuutta arvioitiin niiden päätyttyä. Lasten pituuspaino laski ryhmähoidossa keskimäärin 6,8 prosenttia ja tavanomaisessa hoidossa 1,8 prosenttia.

Kahden tai kolmen vuoden kuluttua tutkimuksen alkamisesta tuloksissa ei ollut enää merkitseviä eroja hoitomuotojen välillä. Lasten aiempi lihominen oli kuitenkin pysähtynyt.

Kansainvälinen lasten painoa kuvaava mittari, BMI-SDS, jopa viittasi lasten kohtalaiseen hoikistumiseen molemmissa ohjelmissa lähtötilanteen ja kolmevuotisseurannan välillä.

Molemmat ohjelmat olivat toteuttamiskelpoisia, ja enintään kolme prosenttia lapsista keskeytti hoidon. Ryhmähoito maksoi vuoden 2009 hintatasolla 392 euroa lasta kohden ja tavanomainen hoito 74 euroa.

Kalavaisen mukaan lasten lihavuuden hoidon pitkäaikaisen vaikuttavuuden parantamiseksi tarvitaan uusia lähestymistapoja. Tulisi tutkia, voidaanko hoidon pitkäaikaista vaikuttavuutta parantaa hoito-ohjelman jälkeen järjestettävillä seurantakäynneillä. Myös elinympäristöä pitäisi kehittää niin, että perheiden olisi helpompi noudattaa terveyttä edistäviä elintapoja.

Kuva: Pixmac