Vähemmän koulutettujen ja vähemmän ansaitsevien vanhempien sekä yksinhuoltajaperheiden lasten kuolleisuus on selvästi korkeampaa kuin parempiosaisilla. Kuolleisuuserot ovat jyrkimmillään 1–4-vuotiailla.

Vanhempien sosioekonominen asema ja perherakenne ovat yhteydessä lasten kuolleisuuteen, selviää VTM Hanna Remeksen väitöstutkimuksesta.

Tutkimuksessa vähemmän koulutettujen ja vähemmän ansaitsevien vanhempien sekä yksinhuoltajaperheiden lasten kuolleisuus oli selvästi parempiosaisia perheitä korkeampaa. Lasten ylikuolleisuus yksinhuoltajaperheissä oli suurelta osin sidoksissa yksinhuoltajavanhempien alempaan koulutustasoon ja pienempiin tuloihin, kun taas avio- ja avoliittoperheiden kohdalla ei havaittu eroja.

Kuolleisuuserot olivat jyrkimmillään 1–4-vuotiailla, kun taas 10–14-vuotiailla eroja ei havaittu.

Tapaturmaisten ja väkivaltaisten kuolemien voimakkaan kasvun myötä kuolleisuuserot kärjistyvät uudelleen myöhäisteini-iässä ja varhaisaikuisuudessa.

– Vähän koulutettujen ja ei-työllisten nuorten kuolleisuus on moninkertaista korkeasti koulutettuihin ja työllisiin nuoriin verrattuna, toteaa Remes.

– Lisäksi kuolleisuus oli korkeampaa avoliitto- ja yksinhuoltajaperheissä asuvilla, yksinhuoltajilla sekä yksin tai muiden kuin puolison kanssa asuvilla verrattuna yhä lapsuudenkodissa, naimisissa olevien vanhempiensa kanssa asuviin.

Remeksen mukaan varhainen lapsuudenkodista muuttaminen osoittautui myös itsenäiseksi kuolleisuuden riskitekijäksi.

Kuolleisuus heijastaa eroja terveydessä

Kuolemat nuorella iällä ovat entistä harvinaisempia, ja etenkin lapsikuolleisuus on Suomessa maailman alhaisimmalla tasolla.

– On kuitenkin todennäköistä, että kuolleisuuserot heijastavat hyvinvoinnin ja terveyden eroja myös laajemmalla tasolla, Remes sanoo.

Hänen mukaansa yhteiskunnan haavoittuvimmille ryhmille osoitetun tuen kohdentaminen raskausaikaan ja varhaislapsuuteen sekä toisaalta teini-iässä alkavaan aikuistumisvaiheeseen voisi tehokkaasti pienentää terveys- ja kuolleisuuseroja ja ehkäistä syrjäytymistä niin nuoruudessa kuin myöhemmälläkin iällä.

Tutkimusaineisto perustuu Tilastokeskuksen ylläpitämiin valtakunnallisiin rekistereihin aikavälillä 1990–2007.

Sosiologian alaan kuuluva väitöstutkimus "Social Determinants of Mortality from Childhood to Early Adulthood" tarkastetaan Helsingin yliopistossa 7.6.

Kuva: Pixmac