Vanhusten lyhytaikainen hoito uuteen kaupunginsairaalaan Oulun malli hoitaa ja kuntouttaa
Oulun uusi kaupunginsairaala on Suomen ainoa pelkästään vanhusten akuuttien sairauksien hoitoon keskittyvä sairaala. Pitkäaikaishoitoa vaativat potilaat halutaan eriyttää omiin hoivalaitoksiinsa.
Oulun uusi kaupunginsairaala edustaa vanhustenhuollossa Oulun malliksi ristittyä toimintatapaa, jossa ikääntyneiden akuutti- ja tutkimussairaala on eriytetty pitkäaikaishoidosta. Ensimmäiset potilaat muuttivat Kontinkankaalle rakennettuun kaupunginsairaalaan syyskuun alussa.
- Kaupunginsairaalassa hoidetaan vanhusten akuutit vaivat siten, että he mahdollisimman äkkiä pääsisivät takaisin entiseen hoitolaitokseensa tai kotiin. Jos kunto ei riitä kotiin, vanhuksille pyritään etsimään sopiva tuettu asumismuoto palvelutalosta tai hoivayksiköstä, Oulun kaupungin vanhustyön johtaja Pentti Koistinen esittelee osittain Tanskan esimerkin mukaan rakennettua palvelumallia.
- Uutta sairaalaa lanseerataan hoitavana ja kuntouttavana, Koistinen sanoo. Sairaala keskittyy ydinosaamiseensa, iäkkäiden perusterveydenhuollon potilaiden lyhytaikaiseen hoitoon.
Toiminta riskien rajoissa
Kaupunginsairaalan pitäminen akuuttisairaalana on kova haaste, ylilääkäri Heikki Pirttiaho myöntää. Suurin riski on siinä, kuinka pikaisesti kyetään löytämään vanhuksille sopiva jatkohoitopaikka. Usein jo vanhusten kotiuttaminen vaatii terveystoimen ja sosiaalitoimen vankkaa yhteistyötä.
Aivan sinisilmäisesti virkamiehet eivät usko pitkäaikaissairaiden potilaiden hoidon eriyttämiseen kertarysäyksellä. Toimintaan on laskettu 20 prosentin riskiraja: vaikka joka viides sairaalassa makaava potilas kuuluisi hoivatason laitokseen tai palvelukotiin, silti kaupunginsairaalan hoitotilanne on 40 prosenttia parempi kuin ennen.
- Riskin toteutumista on vielä vaikea ennustaa, Pirttiaho sanoo.
- Oulun malli on ideana hyvä, sillä sairaalan pitäisi olla hoitopaikka, eikä säilytyspaikka, erikoistuva lääkäri Kristiina Pussinen tarkkailuosasto A3:lta sanoo. Käytännössä akuuttisairaala ei toimi vielä kunnolla, koska kaupungissa on liian vähän sellaisia hoitopaikkoja, joissa on yövalvonta.
Tarkkailuosaston potilaista suurin osa tulee yhteispäivystyksestä tai terveysasemilta hoidettavaksi tai OYS:sta jatkohoitoon. He ovat juuri niitä, jotka aikaisemmin menivät suoraan yliopistosairaalaan. Osasto on välitila kotiin tai toiselle vuodeosastolle. Elokuusta osaston potilasvaihto on nelinkertaistunut.
Vanhuspommiin varaudutaan
Oulun 123 394 asukkaasta 13 773 on yli 65-vuotiaita. Vanhimpien ikäluokkien osuus väestöstä kasvaa koko ajan. Oulu on kuitenkin vielä verrattain nuori kaupunki, sillä parikymppisiä on suunnilleen saman verran.
- Kaupunki on panostanut muutamassa vuodessa lähes vuosibudjettinsa verran vanhusten huoltoon. Lisäksi kaupunkiin on tulossa yksityisten rakentamia senioritaloja ja palveluasuntoyksiköitä, Pentti Koistinen luettelee.
Kontinkankaan vanhan sairaalan osastoille vielä toistaiseksi jääville pitkäaikaissairaille rakennetaan hoivalaitos Intiöön vanhan kasarmin kupeeseen. Sen rakentamista tosin lykättiin vuodella.
Kaupungin terveys- ja sosiaalitoimi on yhdistetty yhdeksi palveluyksiköksi jo vuosia sitten.
- Olisikin ihan kummallista, jos vanhusten hoivapaikkoja hallinnoisi sosiaalipuoli ja sairaalaa terveystoimi. Yhteinen palveluyksikkö on yksi perusta sille, että akuuttihoito kyetään eriyttämään pitkäaikaishoidosta, Pirttiaho uskoo.
Käytännön työssä kaupungin potilaskoordinaattori on tärkeä, koska juuri hän toimii sairaalan ja kodin välimaastossa etsien sopivaa jatkohoitoa vanhuksille.
Hoidonportaita kompastelematta
Sairaalan rakentamiseen vanhan Kontinkankaan sairaalan ja OYS:n väliin vaikutti tarve saada katettu kiinteä yhteys sairaaloiden välille. Yhdyskäytävällä kulkevat potilaat, mutta myös ruoka, jätteet ja pyykit. Laboratoriopalvelut on jo aikaisemmin ostettu OYS:sta ja nyt pohditaan yhteistyön ulottamista myös radiologiaan.
Uuteen sairaalaan haluttiin mahduttaa ne osastot, jotka hyötyvät yliopistosairaalan läheisyydestä.
- Lähinnä hoivahoitoa tarvitsevien potilaiden sijoittaminen yliopistosairaalan kupeeseen ei ole heidän hoitonsa kannalta tarpeellista. Heidän yksikkönsä on parempi sijoittaa eri kaupunginosiin lähelle omaisia, Koistinen perustelee.
Noin 80 prosenttia yliopistosairaalan sisätautiklinikan oululaisten hoitojaksoista on syntynyt poliklinikan päivystyskäynnin kautta.
- Kun jatkossa käytännöllisesti katsoen kaikki perusterveydenhuollossa hoidettavat vanhukset voidaan ohjata yhteispäivystyksestä suoraan kaupunginsairaalaan, yliopistosairaala pystyy entistä enemmän keskittymään ydintehtäväänsä, vaativaan erikoissairaanhoitoon, Koistinen sanoo.
Jo yliopistosairaalan läheisyys auttaa tekemään hyvää yhteistyötä.
- Suurin yksittäinen ongelma on se, että erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon perusterveydenhuollon hoitopaikoille on edelleen jonoa. Keskimääräinen jonotusaika on kuitenkin lyhentynyt kolmen vuoden aikana 4,5 vuorokaudesta noin yhteen vuorokauteen, Koistinen laskee.
Oulun yliopistosairaalan kanssa on erikoisaloittain ja jopa diagnoosikohtaisesti sovittu, mitä hoidetaan erikoissairaanhoidossa ja mitä kaupunki hoitaa itse. Resurssipulan takia OYS:aan on vuotanut turhan paljon potilaita, jotka sovitussa työnjaossa kuuluisivat kaupungin itsensä hoidettavaksi. Uusi kaupunginsairaala lisää hoitopaikkoja, ja sen myötä myös hoidonporrastus paranee.
Avara ja valoisa
Oulun kaupunginsairaalan osastot sijoittuvat keskusaukion ympärille kolmeen kerrokseen.
Sairaalassa on psykogeriatrinen osasto, geriatrian tutkimusyksikkö, saattohoito-osasto, kuntoutusosasto, tarkkailuosasto ja ikääntyneiden sisätautiosasto.
Lasikattoinen sisääntuloaula on avara ja viihtyisä. Aulan reunalla oleva peitetty flyygeli juoruaa, että tilaa on tarkoitus käyttää muuhunkin kuin menemiseen ja tulemiseen.
Potilaspaikkoja sairaalassa on alkuvaiheessa 133, mutta sairaalan toisen vaiheen valmistuttua vuonna 2005 sairaansijojen määrä nousee 142:een. Huoneet ovat yhden tai kahden hengen huoneita ja jokaisessa on oma kylpyhuone. Kaikki tilat on mitoitettu niin, että niissä voi liikkua myös apuvälinein. Osastoilla on lisäksi yhteinen ruokailutila ja takkanurkkaus.
Hoidettavien potilaiden määrän odotetaan kasvavan 50 prosentilla, jos koko hoitoketju toimii oikein.
Uudessa sairaalassa toimivat sisätautien-, geriatrian ja reumasairauksien poliklinikat. Ne tekevät yhteistyötä geriatrian ja sisätautiosastojen kanssa. Naistentautien poliklinikka jää vielä vanhaan sairaalaan, samoin pitkäaikaishoitoa tarvitsevat potilaat. Poliklinikat palvelevat muutakin kuin vanhusväestöä. Ne tukevat erityisesti terveysasemien omalääkärien toimintaa mm. sähköisen konsultaation avulla.
Sairaalassa on henkilöstöä kaikkiaan 150. Siellä työskentelee 15 erikoislääkäriä, joista kuusi on geriatreja ja loput vanhusten sisätauteihin perehtyneitä. Sairaala onkin Pohjois-Suomen ainoa geriatrian erikoistumispaikka.
Vuodeosastoilla on 60 sairaanhoitajaa ja 40 perushoitajaa. Keskimäärin sairaalassa on 0,79 hoitohenkilöstöön kuuluvaa yhtä sairaansijaa kohden.
Sairaalan ensimmäinen rakennusvaihe maksoi 17,21 miljoonaa euroa irtaimistoineen. Sairaalan toisen osan rakentaminen aloitetaan ensi keväänä. Sinne sijoitetaan kuntoutusosasto, kotona asuvien asiakkaiden lääkinnällisen kuntoutuksen tilat ja hallinto. Toisen vaiheen kustannusarvio on 7,9 miljoonaa euroa.
