Lehti 1-2: Ajan­kohtai­sta 1-2/2011 vsk 66 s. 20

Varoituksen sana ihmisen varaosista

Ulla Toikkanen

Tukholman Karoliinisen instituutin molekyyligenetiikan professori

Juha Kere

on huolissaan synkästä pilvestä kantasolututkimuksen yllä. Keren mielestä huolestuttava tulos on ollut se, että hyvin kasvaviin kantasolulinjoihin on tullut syövän esiasteiden tyyppisiä muutoksia.

Kerelle myönnettiin Duodecim-seuran

Matti Äyräpään

palkinto Lääkäripäivien avajaisissa maanantaina.

- Kantasoluhoitoja ja korvaavia elimiä ei pidä rakentaa elimistä, jotka ovat mahdollisesti muuntuneet syövän esiasteiden suuntaan. On vaikea kuvitella, että kantasoluhoidoille saadaan lupia, jos tutkimuksessa on ilmennyt syövän esiasteille tyypillisiä onkogeenisiä muutoksia. Tämä on pilvi kantasolututkimuksen yllä, huomauttaa Kere.

Keren tutkimusryhmä on tutkinut professori

Outi Hovatan

ryhmän kanssa kantasolulinjoja, joista voidaan kasvattaa ihmisen varaosia.

Ihmisen ihosta voidaan nyt ottaa soluja, joista on mahdollista rakentaa esimerkiksi uusia sydänlihassoluja tai hermosoluja.

- On kuitenkin epäselvää, onko näissä soluissa onkogeenisiä muunnoksia.

Uudet sekvensointimenetelmät tulevat

Ihmisen koko genomin sekvensointi on ollut Keren mielestä käänteentekevin saavutus genomitutkimuksessa.

Tärkeä tulos on ollut myös tieto siitä, että jopa puolet ihmisen perimän vaihtelevista kohdista on samanlaisia niin Afrikassa, Euroopassa kuin Aasiassa.

Lue myös

- Niin ikään uudet sekvensointimenetelmät ovat mullistaneet genomitutkimusta, samoin dna-sirumenetelmien käyttö. Nyt on käytössä laitteita, joilla yksilöllinen perimä voidaan sekvensoida noin viikossa. Tällöin saadaan tietoa siitä, miten yksilö poikkeaa muista ihmisistä, ihmisen perimän malliperimästä tai ns. sovitusta standardisekvenssistä.

Keren mukaan uudet sekvensointimenetelmät mahdollistavat jopa yksilöllisen tautiriskin arvioinnin ja uusien harvinaisten tautigeenien löytämisen.

Genominlaajuisen assosiaatiotutkimuksen avulla on löydetty astman ja psoriaasin uusia alttiusgeenejä.

- Nyt voidaan tutkia tunnistettujen geenien toimintaa eri elimissä ja saada käsitys siitä, miten eri geenit toimivat yhdessä. Tämän jälkeen etsitään uusia lääkeaineita, Kere tähdentää.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030