Vatsatautiepidemia koko maassa
Koko Suomea on joulunalusviikkoina kiusannut vatsatautiepidemia. Esimerkiksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vatsatautiepidemia on infektiolääkäri Camilla Jokisen arvion mukaan laajin moneen vuoteen. Epidemia alkoi marraskuun loppupuolella, ja joulua edeltävällä viikolla sairastuneita potilaita ja henkilökuntaa oli KYS:ssä useita kymmeniä. Osa potilaista on saanut tartunnan sairaalassa, osa on tullut KYS:iin sairastuttuaan. Virustutkimukset olivat tuolloin vielä kesken, mutta Jokisen mukaan kyse lienee useastakin eri viruksesta.– Vatsatautiepidemiasta on varsin vähän selvää ja kattavaa valtakunnallista tietoa, mutta vaikuttaa siltä, että liikkeellä on useita eri viruksia, kaliki- eli noroviruksen lisäksi myös rota- ja adenovirusta. Näyttää myös siltä, että ripulitautia on tavanomaista enemmän, sanoo myös epidemiologiylilääkäri Petri Ruutu Kansanterveyslaitokselta.
Talviripulitaudin tärkein aiheuttajavirus on kaliki- eli norovirus. Sekä norovirus että rotavirus ovat viruksia, joissa tauti antaa tiettyä alatyyppiä vastaan osittaista, muutaman kuukauden kestävää suojaa. Siksi sama virus voi aiheuttaa samalle ihmiselle toistuvia ripulitapauksia peräkkäisinä epidemiakausina. Jos taas norovirusta on samanaikaisesti liikkeellä useampia alatyyppejä, ne voivat aiheuttaa samalle henkilölle useita tautijaksoja myös samana epidemiakautena. Ruudun mukaan on aivan mahdollista, että noroviruksesta on nyt liikkeellä enemmän kuin yksi alatyyppi.
Noroviruksen aiheuttaman vatsataudin itämisaika on Ruudun mukaan hyvin nopea, lyhimmillään 10–12 tuntia. Virus tarttuu erittäin tehokkaasti henkilöstä toiseen niin pisara- kuin kosketustartuntana ja se tarttuu suhteellisen tuoreen tiedon perusteella myös pintojen välityksellä. Lisäksi virus tarttuu jo 6–12 tuntia ennen oireiden alkua.
– Taudin kesto on puolesta vuorokaudesta kolmeen vuorokauteen. Se on varsin usein hyvin lyhytkestoinen: puolen vuorokauden oksentelu ja vähän ripulia. Norovirukselle on erityisen tyypillistä, että se painottuu oksenteluun. Kaikilla ei ole ripulia ollenkaan.
– On tietysti syytä antaa ohje, ettei sairaana pidä mennä töihin eikä yleisille paikoille, vaan välttää kontaktia ja noudattaa hyvää käsihygieniaa, mutta sillä päästään kuitenkin hyvin rajalliseen torjuntatehoon, Petri Ruutu toteaa.
