Veren BNP ennustaa muistisairauksia
Veren suurentunut BNP-pitoisuus ennustaa muistisairauksia paremmin kuin perinteiset sydän- ja verisuonitautien riskitekijät.
Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida sydämen kuormitustilaa kuvaavan BNP:n ja tavallisimman muistitutkimuksen MMSE:n (Mini Mental State Examination) ennustearvoa kuolleisuuden, muistin huononemisen ja dementoivien sairauksien suhteen yhdessä perinteisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden kanssa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin sydämen kaikututkimuksessa saatavien mittaustulosten merkitystä kuolleisuuden ennustajina sekä niiden yhteyttä BNP:hen ja muihin riskitekijöihin.
Kuopio 75+ -tutkimukseen osallistui noin 600 yli 75-vuotiasta kuopiolaista. Osallistujille tehtiin laajat muisti- sekä sydän- ja verisuonisairaustutkimukset, ja kuolleisuutta seurattiin keskimäärin kahdeksan vuoden ajan.
Tutkimusten merkitystä kuolleisuuden, muistin huononemisen ja dementian ennustajana arvioitiin osallistujajoukossa, jolla ei ollut dementoivaa sairautta lähtötilanteessa. Perinteisillä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöillä ei ollut yhteyttä muistin huononemiseen seurannassa, mutta BNP ennusti merkittävästi kaikkia kognition heikkenemiseen liittyviä päätetapahtumia.
BNP ja MMSE ennustivat molemmat kuolleisuutta seurannassa. Kohonnut BNP-arvo liittyi itsenäisesti erityisesti sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen, mutta MMSE ei ennustanut sitä merkittävästi, kun tunnetut riskitekijät otettiin huomioon.
Tulokset vahvistavat käsitystä, että sydän- ja verisuonisairaudet ja muistitoimintojen huononeminen ovat kiinteässä yhteydessä keskenään myös vanhuksilla ja niillä on itsenäinen merkitys kuolleisuuden lisääjinä. BNP:n yhteys muistin huononemiseen ja dementian ilmenemiseen seurannassa antaa mahdollisuuden tutkia verenpainelääkityksen vaikutusta muistihäiriön ilmenemiseen ja vaikeutumiseen potilailla, joilla on suurentunut BNP-pitoisuus.
Kuva: Pixmac