Ajan­kohtai­sta

Veriryhmillä ja suolistomikrobeilla yhteys

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun tutkijat ovat havainneet, että tietty veriryhmä määrää huomattavasti ihmisen suoliston mikrobikoostumusta.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/suolisto_by_Eraxion_Pixmac.jpg

SPR:n Veripalvelun tutkijat ovat löytäneet yhteyden veriryhmien ja suolistomikrobien välillä. Tutkimustulos avaa tietä vaikeiden suolistosairauksien syiden selvittämiseen ja hoitojen kehittämiseen. Tutkimustulokset on raportoitu PLoS ONE -tiedejulkaisussa.

Veripalvelun tutkimuksessa osoitettiin, että niin sanottu Secretor-veriryhmä määrää erityisesti suoliston bifidobakteerien koostumuksen. Bifidobakteerien määrän ja lajikoostumuksen havaittiin olevan Secretor-negatiivisilla henkilöillä pienempi kuin Secretor-positiivisilla.

Secretor-veriryhmä vaikuttaa siihen, miten mikrobien elinkelpoisuuden kannalta tärkeät ABO-veriryhmätekijät esiintyvät suoliston limakalvoilla. Secretor-negatiivisilla henkilöillä on havaittu poikkeama FUT-2-entsyymiä koodaavassa geenissä, mistä johtuen ABO-tekijöiden ilmentyminen limakalvoilla on estynyt. Secretor-negatiivisia on arviolta 20 prosenttia Euroopan väestöstä.

Löydöksen merkitystä suolistosairauksien hoidon kannalta täydentävät viimeaikaiset tutkimukset, joissa suolistomikrobiston muutokset tai Secretor-negatiivisuus on yhdistetty tulehduksellisiin suolistosairauksiin, erityisesti Crohnin tautiin.

Havainnot auttavat etsimään keinoja suolistosairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Veriryhmätekijöiden ja suolistomikrobiston yhteyden kautta Veripalvelun tutkimusryhmä etsii ratkaisuja erityisesti myös kantasolusiirtopotilaiden suolisto-oireiden hoitoon.

Veripalvelun tutkimuksessa on osoitettu ensimmäistä kertaa maailmassa tietyn geenitekijän (FUT-2) yhteys suolistoa normaalisti asuttavan mikrobiston koostumukseen. Suolistomikrobitutkimuksessa on jo aiemmin osoitettu, että tietyt mikrobit pystyvät hyödyntämään ABO-veriryhmätekijöitä tarttuessaan limakalvolle ja parantaessaan elinmahdollisuuksiaan.

Aiemmat tutkimukset ovat kohdentuneet lähinnä taudinaiheuttajamikrobeihin eikä tähän asti ole tiedetty, onko vastaava vuorovaikutus löydettävissä myös suoliston hyvinvoinnin kannalta hyödyllisten mikrobien, esimerkiksi bifidobakteerien kohdalla.

Kuva: Pixmac

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030