Verkko- ja tietokonepohjaiset hoidot mielialaongelmien hoidossa ovat paikallaan mm. siksi, että leimautumisen pelko estää monia hakeutumasta kasvokkain tapahtuvaan hoitoon Jyväskylän yliopiston tutkijoiden mukaan.

Kuuden viikon mielialaongelmien itsehoito-ohjelma verkossa oli yhtä tehokas kuin terapeutin kanssa kasvokkain tapahtuva vastaava hoito. Näin toteavat Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tutkijat.

Tutkimukseen osallistui itsensä masentuneeksi kokevia henkilöitä, jotka satunnaistettiin kahteen ryhmään. Osa heistä tapasi terapeutin kasvokkain kuuden viikon ajan. Muut tapasivat terapeutin kerran ja tekivät myöhemmin verkossa kuuden viikon ajan tehtäviä, joita terapeutti kommentoi niin ikään verkossa.

– Osalla henkilöistä oli diagnosoitu masennus, johon heillä oli lääkitys. Molemmissa ryhmissä suurin osa oli keskivaikeasti masentuneita BDI-mittarilla tekemiemme kyselyjen mukaan, kertoo projektitutkija Päivi Lappalainen Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta.

Ei leimautumisen pelkoa

Verkko- ja tietokonepohjaiset hoidot mielialaongelmien hoidossa ovat paikallaan mm. siksi, että leimautumisen pelko estää monia hakeutumasta hoitoon Päivi Lappalaisen mukaan. Tietokonepohjaiset itsehoito-ohjelmat voivat niin ikään tarjota ensiapua, kun henkilö jonottaa psykoterapiaan.

– Verkon itsehoito-ohjelmista on apua myös silloin, kun hoitoa on vaikea saada pitkien välimatkojen vuoksi, Päivi Lappalainen tähdentää.

Verkko- ja tietokonepohjaisten hoitojen vaikuttavuudesta on saatu aiemmin paljon näyttöön perustuvaa kansainvälistä tutkimustietoa: hoidot todettu yhtä tehokkaiksi kuin perinteinen kasvokkain tapahtuva terapia.

Arvot pohdintaan

Niin verkkoterapiassa kuin kasvokkain tapahtuneessa terapiassa opeteltiin käsittelemään vaikeita tunteita ja muistoja sekä hyväksymään asiat, joita ei voi muuttaa. Tutkimukseen osallistuneita pyydettiin myös pohtimaan arvoja, jotka ovat heille tärkeitä elämässä. Henkilöitä kehotettiin tekemään tekoja, jotka vievät heitä arvojen suuntaan.

– Osallistujat opettelivat lisäksi läsnäolemisen taitoja, hetkessä elämistä. Työskentely perustui lähestymistapaan, jonka tavoitteena on lisätä psykologista joustavuutta, projektitutkija Anna Granlund kuvaa.

Suurin osa oli tyytyväisiä itsehoito-ohjelmaan

Kuuden kuukauden seurannan tulokset viittaavat siihen, että verkkopohjainen itsehoito-ohjelma oli osin jopa tehokkaampi kuin terapeutin kanssa kasvokkain tapahtunut hoito.

– Valtaosa verkkointerventioon osallistuneista ei tarvinnut jatkohoitoa, koska heidän ongelmansa vähenivät tai hävisivät. Suunnittelemme nyt vuoden seurantaa, jossa tarkastelemme sitä, säilyvätkö nämä tulokset, kertoo psykologian professori Raimo Lappalainen.

Hänen mielestään kaikki ihmiset eivät silti välttämättä hyödy verkkopohjaisesta terapiasta, koska joidenkin ongelmat ovat vaikeita: heillä on esimerkiksi traumaattisia kokemuksia, joihin liittyy mielialaongelmia. Olisi epärealistista ajatella, että tällaisia ongelmia hoidetaan lyhyessä ajassa.

– Tämän tutkimuksen perustella kuitenkin suurimmalle osalle oli hyötyä verkon itsehoito-ohjelmasta, Raimo Lappalainen summaa.

Ulla Toikkanen
Kuva: Pixmac