HUS käynnistelee Suomen ensimmäisiä tietokoneavusteisen psykoterapian kokeiluja. Muualla maailmassa on saatu kokemuksia, että psykoterapia tietoverkon välityksellä voi olla jopa yhtä tehokasta kuin kasvokkain annettu.

- YTHS:llä Helsingissä tehtävässä ensimmäisessä pilottikokeilussa tietokonevälitteistä terapiaa tarjotaan sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsiville tutkimuspotilaille, kertoo lääketieteen tohtori Kaisla Joutsenniemi.

Kyse on muutaman kuukauden mittaisesta kognitiivisesta lyhytterapiasta, jossa istunnot tapahtuvat internetin välityksellä silloin kun kullekin potilaalle itselleen sopii. Tietokoneohjelmasta potilas saa häiriötään koskevat faktatiedot ja opastuksen tiettyihin harjoituksiin.

Terapeutti seuraa verkkopotilaidensa etenemistä omalta koneeltaan ja ottaa tarvittaessa yhteyttä.

Potilas puolestaan voi ottaa terapeuttiin yhteyttä milloin vain. Terapiaan kuuluu myös muutama ennalta sovittu yhteydenotto. Ohjelma hälyttää, jos potilas ei käy istunnossa tai hänen mielialansa tuntuu laskevan.

- Potilaat ovat käyneet lääkärin vastaanotolla ja heillä on tiedossa diagnoosi, Joutsenniemi kertoo.

Myös terapeutin tukea tarvitaan

HUS:ssa on valmisteilla verkkoterapiaohjelmia myös esimerkiksi lievään ja keskivaikeaan masennukseen, paniikkihäiriöön, pakko-oireiseen häiriöön ja yleistyneeseen murehtimiseen. Niiden sisällön suunnittelija on erikoispsykologi, psykoterapeutti Jan-Henry Stenberg.

- Maailmalta on saatu hyviä tuloksia tietokoneavusteisista terapioista. Käyttäjät yleensä kokevat saavansa hyvää hoitoa. Hoito on ollut vaikuttavaa, etenkin jos siihen on yhdistetty terapeutin yksilöllinen tuki. Tuen ei tarvitse olla kovin suurta, eikä ole väliä tapahtuuko se kasvokkain, puhelimessa vai tietokoneen välityksellä, kertoo Stenberg.

Verkkoterapia sopii potilaille, jotka hakeutuvat hoitoon jo alkuvaiheessa ja ovat kiinnostuneita itse työstämään asioita. Itsetuhoisille potilaille ja vakavasti oireileville se ei sovi.

- On tärkeää huolehtia, että verkkoterapiaa tarjotaan niille, jotka voivat saada siitä apua. Jos ihmisellä on vaikkapa vaikea-asteinen persoonallisuushäiriö, jonka takia mieliala on laskenut, niin tietenkään masennuksen verkkoterapia ei sovi hänelle, Stenberg kuvaa.

- Tätä hoitomuotoa ei aiemmin ole Suomessa ollut tarjolla. Se ei korvaa kasvokkain tapahtuvaa terapiaa, vaan täydentää aukkoa palvelutarjonnassa. Tietokoneavusteinen terapia sopii erityisesti alueille, joilla terapeutteja on vähän, tai ihmisille, joille se ajankäytön vuoksi on helpompaa tai jotka eivät ehkä uskalla tulla vastaanotolle, Joutsenniemi sanoo.

Lue myös HALO-katsaus, s. 2941-48.