Näin terveyden edistämistä ja sairauden vähentämistä seuraavan toimittajan näkökulmasta luulin vielä muutama viikko sitten, että tietojärjestelmistä poraaminen on aika lailla kulunut juttu. Pienten potilastietojärjestelmäongemien kanssa painiminen on vaihtumassa raskaassa sarjassa ottelemiseksi. Onneksi Fimnetin keskustelutaulu toimii kuin proverbiaalinen junan vessa. Nekin VR on mennyt tosin vaihtamaan sähkönapista toimiviin.

Onko terveydenhuollolla opittavaa case VR:stä, pohditaankin keskustelutaululla. Kysymys viittaa Accidentureksi sittemmin ristityn Accenturen toimittaman junalippujärjestelmän hyytymiseen heti käyttöönoton jälkeen. Keskustelussa itse asiassa sivutaankin sitä, onko vanhasta hyvästä kannattavaa luopua uusien hyvien lupauksien takia? Keskustelunsäie muodostaa tiivistelmän siitä, mistä IT-ihme Suomessa puhutaan nyt: Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän e-reseptijärjestelmä lähetti väärien lääkkeiden reseptejä väärille potilaille. STM laittoi samalta seisomalta e-reseptihankkeen jäihin lisäselvitysten ajaksi.

Fimnet-yhteisö on ottanut tietojärjestelmäongelmat seurantaansa, joten ajan tasalla on helppo pysyä keskusteluja seuraamalla. Keskustelutaululla kerrotaan myös, että Ruotsin Skånen keskitetyssä eHealth-tietokannassa on tapahtunut suuronnettomuus. Kaksi sairaalaa ja 14 klinikkaa menettivät yhteensä 50 000 henkilön potilastiedot kesällä. Tapausta verrataan ydinkatastrofiin. Lääkärit työskentelevät toistaiseksi kynän ja ruutupaperin kanssa hoitaessaan tuntemattomia potilaita. Skånelaisten järjestelmän olisi ollut määrä laajeta kansalliseksi potilastietojärjestelmäksi ensi vuoden aikana.

Lääkärien äänen kuulumista perätään ja varmasti aivan syystä. Keskusteluun aiheesta Lääkäri (ja potilas) ystävällinen sähköinen sairauskertomusjärjestelmä toivotaan kommentteja siitä, miten potilastietojärjestelmien kehittäminen saataisiin lääkärien haltuun. Vuonna 2007 alkanut keskustelu on saanut viime päivinä uusia osallistujia.

Kyynisyyteen taipumista tai ei, edellä olevissa ongelmissa on pettänyt niin ohjelmien logiikka kuin ilmeisesti raaka kovalevyrautakin. Ehkä lääkärikunnalle pitäisi löytää väylä päästä ehdotuksien tekijöistä tietojärjestelmien suunnittelemisen ja ennen kaikkea tilaamisen näkyvämmille tasoille? Toistaiseksi kehitysideoiden kuunteleminen on lähinnä vapaaehtoista ja toteuttaminen perin harvinaista. Ideoille ja ehdotuksille on tilaa nopeasti avautuvassa ja loogisessa tietojärjestelmässä Fimnetissä.