Suomessa yli 70 prosenttia väkivaltarikoksissa tehdään humalassa ja noin 90 prosentilla vangeista on diagnosoitu päihdeongelma. Väkivaltainen kuolema on Suomessa kolme kertaa todennäköisempi kuin Euroopassa keskimäärin, mutta muissakin maissa tapot ja pahoinpitelyt tehdään useimmiten päihtyneenä. Viinan ja väkivaltaisuuden kierrettä pohdittiin päihdetiedotusseminaarissa, johon osallistui runsaat 50 alan asiantuntijaa ja tiedottajaa Suomesta ja Saksasta.

Saksassa rikoksesta tuomittu voidaan määrätä pakkohoitoon, jos teon osasyynä on päihdeongelma ja rikoskierre uhkaa jatkua. Viime vuosina pakkohoitoon on turvauduttu yhä useammin. Nykyisin Saksan oikeuspsykiatrisissa sairaaloissa hoidetaan jo noin 2 500 vangin päihdeongelmia.

- Kokemukset eivät ole rohkaisevia, totesi tohtori

Norbert Schalast

Duisburg-Essenin yliopiston oikeuspsykiatrian laitokselta, eikä hän suositellut vastaavan pakkohoitolain säätämistä Suomeen. Myös meillä on suunniteltu mahdollisuutta määrätä rikoksesta tuomittu päihdeongelmainen pakkohoitoon, mutta uudistus on kaatunut mm. rahoituksen ja sopivien laitosten puutteeseen.

Saksassa oikeuspsykiatriset sairaalat ovat alkaneet turvallisuusjärjestelyiltään muistuttaa vankiloita. Suurimmassa osassa tapauksista pakkohoito joudutaan keskeyttämään ja hoidettava palauttamaan telkien taa. Syynä epäonnistumisiin Schalast piti sitä, että terapeutin ja potilaan välille ei synny empaattista hoitosuhdetta vaan pikemminkin vastakkainasettelu. Potilaan tukemisen asemesta hoidossa keskitytään ongelmakäyttäytymisen kontrollointiin.

Schalast suositteli, että rikoksista tuomittujen päihdeongelmia voitaisiin hoitaa nykyistä joustavammin käyttäen apuna myös lääkitystä ja korvaushoitoa. Myös valvottuun avohoitoon tulisi olla mahdollisuus. Pakkohoidon tulokset pitäisi kriittisesti arvioida ja tarjota tätä keinoa vain niille rikoksentekijöille, jotka todennäköisesti pystyvät hyötymään siitä.

ADHD on hoidon haaste

- ADHD, lapsuusiän aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, näyttää jopa kymmenkertaistavan riskin joutua vankilaan, sanoi Vankimielisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerma. Keskimäärin ADHD esiintyy 2-5 prosentilla väestöstä, vangeista jopa puolella tai neljäsosalla.

Häiriöön liittyy myös tavanomaista suurempi taipumus alkoholin ja huumeiden käyttöön. Päihdeongelmaisista 20-30 %:n arvioidaan olevan ADHD-taustaisia. Diagnosointia vaikeuttavat kuitenkin tämän ryhmän monet muut psykiatriset sairaudet ja huumeiden käyttö.

Asosiaalisten ja päihdeongelmaisten ADHD-potilaiden hoito on todellinen haaste terveydenhuollolle. Heidän on hyvin vaikeaa päästä eroon huumaavista aineista ja houkutus käyttää väärin myös ADHD:n hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä voi olla ylivoimainen. Näin nämä vaikeimmassa asemassa olevat vangit saattavat käytännössä jäädä hoidotta huumeidenvastaisen toiminnan ja järjestyksenvalvontaan liittyvien näkökohtien vuoksi, vaikka tämä ei olekaan kenenkään tarkoitus.

Nuoret vangit hengenvaarassa

- Nuorena vankilaan joutuminen on henkeä uhkaava terveysriski, muistutti ylilääkäri

Eila Sailas

Kellokosken sairaalasta. Hän viittasi 15-21-vuotiaana vankeuteen tuomittuja koskevaan tutkimukseen, jossa psykooseista ja päihderiippuvuudesta kärsivien vankien osuus kasvoi selvästi vuodesta 1984 vuoteen 2000. Osasyynä synkkään kehitykseen on, että nuorista rikoksentekijöistä yhä harvemmat passitettiin vankilaan, jolloin sinne päätyivät vain kaikkein ongelmallisimmat tapaukset.

Vankilassa olleiden kuolleisuus oli seitsenkertainen muuhun nuorisoon verrattuna. Kuolleisuuden lisäys liittyi päihteiden väärinkäytön yleistymiseen. Kuolemantapauksista kolmannes oli onnettomuuksia ja toinen kolmannes itsemurhia. Surmatuiksi tuli 12 % ja 10 %:n kuolinsyy oli epäselvä. Vain 8 % koki ns. luonnollisen kuoleman.

- On skandaali, miten vähän nuorten rikoksentekijöiden hyväksi tehdään, vaikka heidän tiedetään olevan hengenvaarassa, totesi Sailas. Ongelmaa pitäisi ennalta ehkäistä koulutuksen ja varhaisen puuttumisen avulla. Riskiryhmään kuuluville tulisi tarjota psykiatrista hoitoa ja sosiaalista tukea.

Vankilaan joutumista suurempi terveysuhka on sieltä vapautuminen. Huomattavan moni nuorista rikoksentekijöistä oli kuollut syntymäpäivänään, kun juhliminen oli riistäytynyt käsistä.

Suomen vankiloissa oli vuonna 2005 keskimäärin 3 888 vankia, joista 37 % oli tuomittu henki- tai väkivaltarikoksista. Vankimäärä kasvoi 9 prosentilla vuoden 2005 aikana. Alle 21-vuotiaita vankeja on noin 100.