Tallinnalainen yleislääkäri Anna Luik työskentelee joka kolmannen viikon Suomessa, tällä hetkellä Kankaanpään terveyskeskuksessa. Hän sanoo, että ilman Suomen työtä hän joutuisi hoitamaan Virossa kahta virkaa päällekkäin.

- Suomessa lääkärin nettopalkka on neljä kertaa suurempi. Suomalaisen palkan ansiosta lapseni saavat hyvän koulutuksen ja voivat harrastaa.

Mikkelin terveyskeskuksessa keikkaileva

Andrei Borissov

puolestaan kertoo, että aiemmin hänellä oli Virossa kolmekin virkaa yhtä aikaa.

Borissov on Mikkelissä nyt kaksi viikkoa kerrallaan ja sitten taas 1,5-2 kuukautta tallinnalaisessa lääkärikeskuksessa, jonka osakas hän on.

- Järjestely sopii minulle hyvin. Asuin perheeni kanssa Nurmeksessa, mutta palasimme Viroon kun meille syntyi lapsi.

Suomessa saa kiitoksen

Anna Luik, 43, ja Andrei Borissov, 40, eivät hakeutuneet Suomeen pelkän palkan takia - vaikka se onkin tärkein tekijä. Työ Suomessa kehittää ammatillisesti ja tuo vaihtelua.

Molemmat ovat olleet aina kiinnostuneita Suomesta ja suomen kielestä. Lapsuudenkodissa katseltiin tv:stä Suomen kanavia. Borissovin suku on peräisin suomensukuiselta Inkerinmaalta, ja hänellä on sukulaisia Suomessa.

Kommelluksiakin heille on Suomessa sattunut, mutta ne ovat vähentyneet sitä mukaa kun kielitaito ja paikallistuntemus ovat lisääntyneet.

Kommellukseksi Borissov laskee senkin, kun suku halusi tuoda vuodeosastolle 93-vuotiaan isoäidin. Syy: isoäiti ei osaa käyttää kännykkää. Borissov kieltäytyi, ja sai suvun vihat niskaansa.

Luik kertoo puolalaispotilaasta, joka ei osannut suomea eikä muita vieraita kieliä. Kommunikointi sujui Kelan hankkiman tulkin välityksellä.

Kummankin mielestä suomalaiset kunnioittavat lääkäriä ja hänen työtään. Suomessa lääkäri kuulee usein sanan "kiitos".

- Virossa on joskus toisin, ehkä Neuvostoliiton jäänteenä. Suomessa työpäivä loppuu siihen, kun työaika päättyy ja ovi sulkeutuu takana, mutta Virossa asiakkaat soittelevat ja koputtelevat ovelle iltaisin ja jopa öisinkin, naurahtaa Luik.

Luikin mukaan Suomessa on lääkärien välillä kollegiaalisuutta. Työtoverit auttavat, ja tarpeen vaatiessa saa puhelimella neuvoja päivystävältä erikoislääkäriltä.

- Virossa ei kukaan turvaa selustaa. Yleislääkäri on yksin kysymyksineen, ellei hänellä satu olemaan omassa lähipiirissään alan asiantuntijaa.

Viron sairaalat hyvin varusteltuja

Luik ja Borissov korostavat, että lääkärin ammatin harjoittaminen on sinänsä samanlaista Virossa ja Suomessa. Virossa on vähemmän tukipäätösten ja muiden lomakkeiden täyttämistä ja byrokratiaa, mutta vastaavasti Suomessa lääkärille on luotu paremmat edellytykset keskittyä vain ja ainoastaan perustehtäväänsä.

Eroja on siinäkin, mitä lääkärit saavat tehdä.

- Suomessa yleislääkäri paikkaa tarvittaessa sujuvasti puukotuksen uhria, mutta Virossa se kuuluu erikoislääkärille, vertaa Borissov.

Luikin mukaan tekninen varustus on joissakin virolaissairaaloissa nykyään jo parempi kuin suomalaisissa konsanaan.

- Virossa ongelma on sairaaloiden välisen koordinaation puute ja liiallinen kilpailu. Pieneen maahan hankitaan useita samanlaisia, kalliita laitteita, joille sitten yritetään löytää käyttöä.

Virossa potilas pääsee nopeammin erikoislääkäriin kuin Suomessa ja vastaanottomaksu on vain parin euron suuruinen. Yleislääkärit eivät saa periä asiakkailtaan mitään maksuja. Valtio on tehnyt yleislääkäreistä eräänlaisia "osittaisia yksityisyrittäjiä", joille maksetaan päärahaa asiakaskunnan suuruuden mukaan.

"Muuttoliike kääntyy vielä"

Luikin ja Borissovin mukaan lääkärikunta on Virossa vanhempaa kuin Suomessa, mikä johtuu siitäkin, että sadat virolaislääkärit työskentelevät ulkomailla, suuri osa pysyvästi. He kuitenkin uskovat muuttoliikkeen vielä kääntyvän takaisin päin.

- Lääkärit palaavat uusia kokemuksia ja taitoja mukanaan, mikä on hyödyksi koko virolaisyhteiskunnalle.

Viron jälkeen Latviasta

Virossa ei yhdelläkään viranomaisella tai taholla ole selvää kuvaa siitä, kuinka paljon virolaislääkäreitä työskentelee ulkomailla. Se tiedetään, että satoja.

- Moni lääkäri tekee samaan aikaan töitä ulkomailla ja koto-Virossa, joten täysin ulkomaalaistuneita he eivät ole, muistuttaa Tallinnan lääkäriliiton puheenjohtaja Toomas Kariis.

Balttilääkäreitä Suomeen välittävän Puumedin myyntikonsultti Jussi Nieminen sanoo Tallinnassa, että virolaisia lääkäreitä on entistä hankalampi löytää töihin Suomeen.

- Kilpailu ostolääkärifirmojen välillä on koventunut. Jokaisesta lääkäristä saa nykyään tapella tosissaan, hän kuvaa.

Niinpä Puumedi onkin ryhtynyt tuomaan lääkäreitä Suomeen Latviasta.

- Ensimmäisessä erässä värväsimme Latviasta kerralla 12 hammaslääkäriä. Kiinnostus Suomea kohtaan on pysynyt korkeana.

Tarton yliopistosta kerrotaan, että lääkäriopiskelijoita käy yhä ahkerasti suomen kielen tunneilla. Se merkinnee sitä, että Virostakin on lääkäreitä Suomeen yhä odotettavissa.