Sukupuolen määrittely nousi puheenaiheeksi viime viikolla päättyneissä yleisurheilun MM-kisoissa Berliinissä, kun kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF määräsi puolimaileri

Caster Semenyan

todistamaan naiseutensa testein.

Naisten 800 metrin maailmanmestaruuden voittaneen Semenyan ylivoimaisuus on herättänyt epäilyksen, että 18-vuotias juoksija on todellisuudessa mies.

Intersukupuolisuuteen perehtynyt lastenkirurgian erikoislääkäri Mika Venhola Oulun yliopistollisesta keskussairaalasta pohtii asetelman yksioikoisuutta.

- Kuinka sukupuoli testataan, kun kukaan ei ole kiistatta ja kaiken kattavasti onnistunut määrittelemään sukupuolta ylipäänsä? Missä sukupuoli asuu; sisäelimissä, haarojen välissä, ihmisen aivoissa, identiteetissä, soluissa, suhteessamme muihin..?

Venhola korostaa, että sukupuolen testaaminen on epävarmaa. Esimerkiksi intersukupuolisten kohdalla kiistatonta sukupuolen kaksijakoisuutta ja toisensa poissulkevaa mies-nainen -rakennetta ei ole.

- Mikä on ihmisen sukupuoli, jos hänellä on 46XY-kromosomisto, kivekset, emätin, naisen vartalo ja naisen ulkoiset sukuelimet? Vastaus: nainen, jos hän itse niin sanoo; mies, jos hän sellaiseksi itsensä kokee; tai intersukupuolinen, jos hän ei halua asettua heteronormatiivisen, ulkopuolelta tulevan pakkomääritelmän lokeroimaksi.

Miehet epäilyksen ulkopuolella

Urheilupiireissä "todellisen" sukupuolen epäileminen ja testaaminen on vanha ilmiö. Arvokisoissa naisurheilijoita passitettiin sukupuolitesteihin jo 1900-luvun alkupuolella. Miesurheilijoita ei testata, sillä miesten sarjat ovat avoimia myös naisille. Miesten joukossa olevat naiset lienevät ok ainakin niin kauan kuin alkavat pärjätä miehiä paremmin.

1960-luvulla otettiin käyttöön X-kromosomin kromatiinin eli niin sanotun Barrin kappaleen määritys. Venholan mukaan määritys on melko tarkkaa ja varmaa, mutta sillä, mitä testeistä selviää, voi olla villejä vaikutuksia kilpailusarjoihin.

- Klinefelter-mies, jolla on XXY-kromosomisto, kilpailisi naisten sarjassa. Turner-nainen taas päätyisi XO-kromosomistollaan miesten sarjaan. AIS-nainen kilpailisi miesten sarjassa, ja mosaikismit vaihtaisivat sarjaa X-kromosomien lukumäärän vaihtelun mukaisesti.

Naisurheilijoiden systemaattinen testaaminen sukupuolikromatiinin määritykseen perustuvalla menetelmällä lopetettiin sen ongelmallisuuden vuoksi Sydneyn olympialaisissa vuonna 2000. Asiasta päätti pitkän pohdinnan jälkeen kansainvälinen olympiakomitea.

Nyt käytettävässä sukupuolitestissä määritellään sivelynäytteestä otetun X-kromatiinin sijaan henkilön koko kromosomisto - tosin sekään ei Venholan mukaan sijoita sukupuolta kategorisesti joko naisen tai miehen lokeroon. Sukupuolitestiin sisältyy lisäksi henkilön fysikaalinen arviointi sekä raportit muun muassa gynekologilta, hormonitutkijalta, psykologilta ja sukupuolitutkimuksen asiantuntijalta.

Kapean katseen syndrooma

Lääkärin etiikan mukaista on nähdä ihminen ihmisenä, ei tautina tai syndroomana. Sama pätee sukupuolen määrittämiseen: potilas on nainen, jos hän itse niin sanoo. Semenyan tapaus herättää Venholan myötätunnon.

- Kyseinen urheilija on hyvin lähellä menettää uransa ja toimeentulonsa esitettyjen, todennäköisesti perättömien syytösten vuoksi. Testien tuloksella ei kenties kohta ole enää merkitystä, sillä Semenya on jo muiden silmissä tuomittu ja uskottavuutensa menettänyt. Se on hyvin surullista.

Semenyan tapauksen repostelu kuvastaa hyvin sitä, miten ahtaasti sukupuolisuus edelleen koetaan.

- Sukupuolen "testaaminen" on ongelmallista niin kauan, kuin kiellämme tosiasian ihmisen biologisesta moninaisuudesta. Maailmamme ei romahda, vaikka myöntäisimme, että sukupuoli ei ole polaarinen, toisensa poissulkeva nainen-mies -ilmiö, vaan jotain osin biologian ja osin sosiaalisen konstruktion kautta syntyvää ja selittyvää, Venhola sanoo.