Lääkäriä pyydetään joskus kirjoittamaan lähete tutkimukseen jälkikäteen - toisinaan vaikka potilas ei edes ole käynyt kyseisen lääkärin vastaanotolla. Pyyntö liittyy usein vakuutuskorvauksiin. Miten lääkärin pitäisi toimia?

Jos potilaan työnantaja on ostanut työterveyspalvelut lääkäriasemalta ja työnantajalla on sairaanhoitovakuutus, vakuutus edellyttää yleensä, että potilas hakeutuu ensin hoitoon omalle työterveyslääkärilleen. Jos työterveyslääkäri katsoo tarpeelliseksi, hän voi lähettää potilaan erikoislääkärille käyttäen vakuutusyhtiön lähetekorvauslomaketta.

- Jos kyseessä on uuden vaivan hoito, voidaan erikoislääkärillä käynti ja hänen määräämänsä tutkimukset laskuttaa vakuutuksesta. Joskus asiakas hakeutuu suoraan erikoislääkärin hoitoon ja käy myös tutkimuksissa erikoislääkärin lähettämänä. Ohjeistuksemme mukaan asiakas maksaa tällöin kyseiset käynnit itse, kertoo Mehiläisen lääketieteellinen johtaja

Jarmo Karpakka

.

Karpakan mukaan työntekijät ovat joskus kyselleet työterveyshuollosta lähetettä jälkikäteen.

- Tiedän, että yksittäisissä tapauksissa lääkärit ovat suostuneet tällaiseen menettelyyn. Sisäisissä lääkärikoulutuksissamme olemme korostaneet sitä, ettei lähetettä saa tehdä jälkikäteen, vaan asiakas maksaa laskun itse. Toimintamalli perustuu työterveyslääkärin määrittelemään tarpeeseen ohjata asiakas erikoislääkärille. Työterveys ohjaa käyntejä, ei työntekijä eikä vakuutuksen ottanut yritys.

Työterveyshuollossa on törmätty ennen terveysvakuutuksiakin siihen, että jotkut työntekijät käyvät ensin muun lääkärin kuin oman työterveyslääkärinsä vastaanotolla. Kuitenkin yritysten ja lääkäriasemien solmimissa työterveyshuoltosopimuksissa on usein sellainen ehto, että erikoislääkärillä käynti tai magneettitutkimukset edellyttävät työterveyslääkärin lähetettä.

Laillista vai ei?

Onko lähetteen kirjoittaminen jälkeenpäin laillista? Lakimies

Marja Pylkkänen

Lääkäriliitosta sanoo, että juridisesti tarkastellen lääkäri tekee pääsääntöisesti lähetteen itse tutkimistaan potilaista. Potilasasiakirja-asetuksen mukaan lähete tulee laatia ja toimittaa jatkohoitopaikkaan 5 vuorokauden kuluessa lähetteen tarpeen toteamisesta.

- Poikkeuksellisesti lääkäri voi tehdä lähetteen toisen lääkärin tekemien tutkimusten ja potilasasiakirjamerkintöjen pohjalta; esimerkiksi tilanteessa, jossa lähete on erehdyksessä jäänyt tekemättä ja potilaan tutkinut lääkäri ei enää työskentele kyseisessä yksikössä.

Pylkkäsen mukaan lääkärin ei pidä kirjoittaa lähetettä, jos hänellä ei mielestään ole siihen oikeutta tai riittäviä tietoja.