Jos voilla korvataan kasvirasvat ruoanlaitossa ja leivän päällä, se vähentää välttämättömien tyydyttymättömien rasvahappojen, kuten alfalinoleeni- ja linolihappojen saantia.

Kansa on innostunut syömään voita. Suomalaiset kuluttajat ovat tänä vuonna ostaneet noin 20 % enemmän Valion voita kuin viime vuonna, kertoo Valion viestintäjohtaja Pia Kontunen.

Voin rasvahappokoostumuksessa sen sijaan mikään ei ole muuttunut. Sen rasvoista on edelleen yli 60 % tyydyttyneitä rasvoja ja monityydyttymättömiä on vain noin 3 %. Kasviöljyissä taas on tiettyjä elimistölle välttämättömiä rasvoja, joita ei voista saa.

– Jos voita käyttää vähän, se ei ole mikään ongelma, mutta jos voilla korvataan kasvirasvat ruoanlaitossa ja leivän päällä, se vähentää välttämättömien tyydyttymättömien rasvahappojen, kuten alfalinoleeni- ja linolihappojen saantia, sanoo ylilääkäri Tiina Laatikainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Kasviöljyjen välttämättömät rasvahapot ovat elimistölle monella tavalla tärkeitä: ne liittyvät sydän- ja verisuoniterveyden lisäksi esimerkiksi munuaisten toimintaan, veren hyytymiseen sekä tulehdus- ja immunologisten prosessien säätelyyn. Kasvaville lapsille ja raskaana oleville ne ovat erityisen tärkeitä.

Voin sisältämien tyydyttyneiden rasvahappojen saanti taas lisää kokonaiskolesterolin ja LDL-kolesterolin määrää. Tyydyttyneitä rasvahappoja on toki muussakin ruoassa, esimerkiksi lihassa ja rasvaisissa maitotuotteissa, mutta näkyvän rasvan eli voin tai margariinin syöntiä on helpointa säädellä itse.

– Ravitsemus on niin monimuotoinen asia, ettei mikään yksittäinen ruoka-aine sitä mullista, muistuttaa Laatikainen.

Kolesteroliarvo nousee viikoissa

Jos rasvahappojen saanti ravinnosta muuttuu olennaisesti, se näkyy veren kolesteroliarvoissa muutamissa viikoissa. Laatikainen ei osaa arvioida, kuinka nopeasti se näkyisi sairastavuuden tai kuolleisuuden kasvuna väestötasolla. Se kuitenkin tiedetään, että kolesteroliarvojen 5 %:n lasku väestötasolla tarkoittaa 10 %:n pudotusta sydäntautikuolleisuudessa.

Laatikainen odottaakin mielenkiinnolla ensi kevään FINRISKI-tutkimusta, joka kertoo, ovatko väestön ravitsemustottumukset ja keskimääräiset kolesteroliarvot muuttuneet voibuumin myötä.

Mitä lääkäri sitten voisi vastaanottotilanteessa sanoa, jos potilas kysyy voin syömisestä?

– Kannattaa vedota terveysfaktoihin. Meillä on vahvaa tutkimuksiin perustuvaa tietoa, että tyydyttyneiden rasvahappojen saanti lisää LDL-kolesterolin määrää, ja se puolestaan lisää sydäntautien riskiä. Jos voin käytöllä lisäksi korvaa välttämättömät hyvät rasvat, sekin on huono asia terveyden kannalta.

– Suomessa on aivan erinomaiset ravitsemussuositukset, joissa on lyhyesti, viisaasti ja napakasti sanottu, miten rasva-asiaan pitäisi suhtautua, Laatikainen muistuttaa.

Teksti Anne Seppänen
Kuva Pixmac