Vuoden psykologi kysyy miksi vauvojen kaltoinkohtelua ei huomata

Suomessa noin 2 400 vauvaa joutuu vuosittain laiminlyödyksi tai kaltoinkohdelluksi. Vauvaa saatetaan jatkuvasti pahoinpidellä tai jättää se jopa vuorokaudeksi ilman hoitoa. Erityisesti päihteitä käyttävät vanhemmat syyllistyvät laiminlyönteihin ja pahoinpitelyyn. Myös mielenterveyshäiriöistä kärsivien lapset voivat olla vaaravyöhykkeessä.

- Järkyttävää on, miten usein vauvojen kaltoinkohtelu jää ammatti-ihmisiltä huomaamatta, sanoo Hannele Törrönen, jonka Psykologiliitto valitsi viime vuonna vuoden psykologiksi.

Hänen mielestään sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä ei ole riittävästi valmiuksia nähdä selviäkään puutteita lapsen kohtelussa. Vauvan oireilua ei havaita tai sen esille ottaminen on vaikeaa ja ahdistavaa. On tapauksia, joissa eläinsuojeluviranomainen on puuttunut kotieläinten hoitoon ja samalla havahduttanut perheen kanssa työskennelleet muut viranomaiset näkemään lasten hädän.

Hannele Törrönen toimii Ensi- ja turvakotien liitossa vauvaperhetyön kehittäjänä. Vauvaperheiden päiväryhmissä on mukana masentuneita ja päihdeongelmista toipuvia äitejä lapsineen. Toiminta käynnistyi kolmisen vuotta sitten Helsingissä, Lahdessa, Oulussa ja Jyväskylässä. Ryhmien tavoitteena on saada aikaan muutos vanhempien ja vauvan välisessä suhteessa. Tähän pyritään tuomalla rytmiä ja turvallisuutta arjen kaaokseen ja auttamalla vanhempia etsimään ja löytämään vauvansa omien turvattomuus- ja selviytymisongelmiensa keskellä. Usein ryhmään tuleva äiti kohtelee vauvaansa kuin esinettä, yhdessäoloa leimaa totisuus ja hiljaisuus. Leikillisyys ja avautuminen lepertelyyn ja jutusteluun ovat äidille ylivoimaisia. Vauvan iänmukainen kehitys voi olla lukossa tai estynyt ja vauva voi olla hyvin passiivinen tai toisaalta levoton ja itkuinen. Ryhmässä pyritään avaamaan vuorovaikutussuhde äidin ja vauvan välille. Tämä tapahtuu yhteisen tekemisen avulla. Ryhmässä vietetään kolme päivää viikossa ja opetellaan arkista yhdessäoloa ja vauvan kanssa toimeen tulemista. Keskimäärin ryhmässä vietetään vähintään kolme kuukautta, ja sopimusta voidaan vielä jatkaa väliarvioinnin jälkeen. Perheryhmän työntekijät ovat tiiviisti mukana ja arvioivat, muuttuuko perheen tilanne suotuisampaan suuntaan tämän tukimuodon avulla. He pitävät myös yhteyttä koko siihen laajaan viranomaisverkostoon, jonka asiakkaana perheet ovat.

Hannele Törrönen on koonnut perheryhmätoiminnasta raportin Ehjänä perille - kokemuksia lastensuojelun vauvatyön kehittämisestä, jossa ryhmien tavoitteita ja toimintaa kuvataan yksityiskohtaisesti.

Hannele Törrönen korostaa moniammatillisen yhteistyön tärkeyttä lastensuojelussa. Kun vanhemmilla on päihde- tai mielenterveysongelmia, tulisi aina kartoittaa myös lasten tilanne. Tällä hetkellä näin ei tapahdu. Hoito keskittyy aikuisiin ja lapset unohtuvat liian usein.

- Lastensuojelussa vastuu on kaikilla viranomaisilla, jotka työskentelevät perheiden kanssa. Myös kaikkien aikuisten tulisi tuntea kollektiivista vastuuta lapsista ja huonoon kohteluun pitää puuttua jos sellaista havaitsee, painottaa Törrönen.