Vuokralääkäriyritykset odottavat selvennystä terveydenhuollon palvelutuotantoa koskevaan lupakäytäntöön, kun yksityistä terveydenhuoltoa koskevaa lakia uudistetaan. Lakimuutos on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn vuoden kuluttua.

- Nykyinen laki ei ole pysynyt uusien toimintamallien perässä. Epäselvää on muun muassa, ketä pidetään terveydenhuollon palveluntuottajana, sanoo MedOnen hallintojohtaja Sami Lukkarinen.

Lupa terveydenhuollon palvelutuotantoon on yrityksille erittäin tärkeä, koska sillä on vaikutusta niiden arvonlisäverokohteluun. Kun yrityksellä on lupa, sen tuottamista palveluista ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa, mikä antaa yritykselle selvän edun niihin kilpailijoihin nähden, joilla lupaa ei ole.

Korkein hallinto-oikeus teki neljä vuotta sitten päätöksen, jonka mukaan lupaa ei myönnetä pelkkään vuokralääkärien välittämiseen. KHO ei pitänyt toimintaa yksityisenä terveydenhuoltona, vaan työvoiman vuokrauksena.

Jos vuokralääkäriyritykselle sen sijaan on ulkoistettu kokonainen kunnan terveysasema, jonka toiminnasta yritys vastaa, yritys voi saada luvan toimia terveydenhuollon palveluntuottajana.

Vuosien mittaan yksityisen terveydenhuollon yritysten toiminta on kuitenkin muuttunut monimuotoiseksi niin, että samalla yrityksellä voi olla erilaisia palveluja, joiden lupa- ja siten alv-käytännöt vaihtelevat.

- Jos kunta ostaa sadalla yksiköllä palveluja, joiden päälle lisätään 22 %:n arvonlisävero, se saa vähentää tämän arvonlisäveron verotuksessa ja maksaa palveluista lopulta sata yksikköä. Jos sen sijaan kunta ostaa sadalla yksiköllä palveluja, joiden hintaan ei sisälly arvonlisäveroa, se saa silti ns. laskennallisena palautuksena 5 % arvonlisäverottoman palvelun hinnasta ja maksaakin palveluista 95 yksikköä, Lukkarinen kuvaa.

- Tämä saattaa vääristää palveluntuottajien keskinäistä kilpailua täysin sattumanvaraisesti, mikäli samansisältöistä palvelua pidetään jonkun palveluntuottajan kohdalla terveyspalveluna ja toisen kohdalla työvoiman vuokrauksena, hän toteaa.