Jopa 20-40 % yhteiskuntien terveydenhuoltoon kuluttamista rahoista menee hukkaan, arvioi WHO juuri julkaistussa vuosiraportissaan. Resurssien tehoton käyttäminen on yksi raportissa mainituista ongelmista.

Kattava ja tasavertainen terveydenhuolto on kaikkien maailman ihmisten oikeus. WHO:n mukaan tiellä on kolme ongelmaa, jotka ovat yhteisiä kaikille maailman maille: rahan riittämättömyys, hoidon liiallinen kalleus potilaille sekä resurssien tehoton käyttäminen.

Kaikkialla voitaisiin kontrolloida lääkkeiden käyttöä paremmin, tehostaa sairaaloiden toimintaa ja pohtia tarkemmin oikeiden hoitotapojen valintaa. Raportin esipuheessa WHO:n pääjohtaja

Margaret Chan

korostaakin, ettei tiukassa taloudellisessa tilanteessa pidä leikata terveydenhuoltomenoja, vaan pyrkiä säästöihin tehostamisella.

Eroon suorista maksuista

Tällä hetkellä monet eivät saa hoitoa sairauksiinsa, koska heillä ei ole varaa maksaa siitä. Monissa maissa - myös rikkaissa teollisuusmaissa - hoidosta aiheutuneet kustannukset ajavat ihmisiä henkilökohtaiseen konkurssiin.

Hoitoon pääsy voi olla tasavertaista vain, jos potilaan ei tarvitse maksaa henkilökohtaisesti kovin suuria summia sairastuessaan. WHO ehdottaakin siirtymistä potilasmaksuista varojen keräämiseen ennakolta. Keinoina voidaan käyttää verotusta, vakuutusjärjestelmiä ja erilaisia rahastoja.

Riittävä rahoitus on olennaista terveydenhuollon toimivuudelle. Julkilausumia aiheesta on tehty, mutta niiden toteuttaminen on vaikeampaa. Afrikan unioni teki vuonna 2001 päätöksen terveydenhuoltomenojen nostamisesta 15 %:iin julkisista menoista, mutta vasta kolme maata on toteuttanut päätöksen. WHO:n mukaan myös jo säädettyjen verojen keräämisen tehostaminen auttaisi monissa maissa.

Mikä sitten on riittävä terveydenhuollon taso, kun jatkuvasti kehitetään uusia, parempia ja kalliimpia hoitoja? Siihen ei WHO:n raportti ota kantaa.

- Eri maiden terveystilanne ja varallisuus on hyvin erilainen. Riittävä kaikille tarjotun terveydenhuollon taso on määriteltävä joka maassa erikseen, kertoo WHO:n päämajassa Genevessä työskentelevä asiantuntija, technical officer Riku Elovainio, joka on ollut mukana valmistelemassa raporttia.

Mistä lisää rahaa?

Monissa maissa on tarpeen miettiä myös, mistä voitaisiin saada lisää varoja terveydenhuoltoon. WHO ehdottaa tulopohjan laajentamista uusilla veroilla ja maksuilla, vaikkapa tupakka- ja alkoholiverolla, valuutanvaihtoverolla ja arvonlisäverolla. WHO:n laskelmien mukaan esimerkiksi Intiassa 0,005 %:n valuutanvaihtovero toisi valtion kassaan 370 miljoonaa dollaria (noin 271 miljoonaa euroa) joka vuosi.

WHO:n arvion mukaan kehitysmaat tarvitsevat apua terveydenhuollon rahoituksessa varsinkin alkuvaiheessa.

- Kehitysavussa pitäisi siirtyä projektituesta systemaattiseen, rahoitusjärjestelmiä vahvistavaan tukeen aina kun se on mahdollista, Elovainio sanoo.

Riittävää tukea olisi jo saatavilla jos maat noudattaisivat sitoumuksiaan antaa 0,7 % bruttokansantuotteestaan kehitysapuun.

Rikkaus ei takaa hyvää hoitoa

Suuria uudistuksia on tekeillä monissa maissa. Yhdysvalloissa ja Kiinassa on meneillään suuri terveydenhuollon uudistus. Saksan valtiopäivillä äänestettiin viime viikolla uudistuksesta ja Hollanti on viime aikoina tehnyt radikaaleja muutoksia. Suomessakin terveydenhuollon rahoitus on ollut viimeksi esillä viime viikolla kun THL:n työryhmä ehdotti monikanavaisuuden purkamista.

WHO:n raportissa monikanavarahoitus arvioidaankin yhdeksi tehottomuuden lähteeksi - rahoituksen fragmentaarisuudesta pitäisi päästä eroon.

Vuosiraporttiin kerätyt hyvät esimerkit eri puolilta maailmaa osoittavat, etteivät terveydenhuollon laatu ja saatavuus ole välttämättä sitä parempia mitä rikkaammasta maasta on kysymys. Onnistuneita uudistuksia on tehty myös esimerkiksi Ruandassa ja Thaimaassa.

Raportin mukaan universaaliin kattavuuteen terveydenhuollossa on vielä matkaa kaikkialla. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että taloustaantuma ei ole huonontanut terveydenhuollon saatavuutta maailman mittakaavassa. Kysymys on enemmän tahdosta kuin taloustilanteesta.

Miten raportti syntyy?

WHO:n tämänvuotinen vuosiraportti pureutuu terveydenhuollon rahoittamisen ongelmiin. Raporttia on valmisteltu yli kahden vuoden ajan. Sitä varten on koottu tutkimustietoa eri puolilta maailmaa. Lisäksi on etsitty esimerkkejä terveydenhuollon rahoituksen ongelmien ratkaisuista erityisesti köyhissä maissa, missä ongelmat ovat suurimpia.

- WHO toimii valistuneena välikätenä, joka kerää tietoa maailmalta, analysoi ja muodostaa tiedosta kokonaiskuvan ja tarjoilee sen sitten takaisin valtioille, Riku Elovainio muotoilee.

Raportin taustalla on WHO:n yleiskokouksen vuonna 2005 esittämä päätöslauselma, jonka mukaan kaikilla on oikeus päästä hoitoon joutumatta taloudellisiin vaikeuksiin. Raportti on WHO:n vastaus valtioiden kysymyksiin siitä, miten tasapuolinen ja kattava terveydenhuolto voidaan toteuttaa.

- Yhtä oikeaa tapaa parantaa terveydenhuoltoa ei ole. Raportin tarkoitus on auttaa valtioita näkemään missä ongelmat ovat ja mitä niille on muualla tehty, Elovainio summaa.

Elovainio kertoo esimerkin Meksikosta, missä kuviteltiin, että terveydenhuolto toimii hyvin. Perusteellinen kartoitus kuitenkin paljasti, että hoitoon pääsy ei toteudu niin tasavertaisesti kuin luultiin. Meksikosta on esimerkiksi muillekin maille.

- Hyvä alku terveydenhuollon rahoituksen ongelmien ratkaisemiselle on kartoittaa, miten terveydenhuolto ja sen rahoitus käytännössä toteutuvat.