Yhä useampi hyvin koulutettu suomalaisnainen jää lapsettomaksi Osmo Kontulan mukaan lapsettomuustrendi lähenee itäistä ja eteläistä Eurooppaa
Nuori nykyihminen haluaisi suunnitella elämänsä pilkuntarkasti oman mielensä mukaiseksi. Lasten hankinnalle suunniteltu kolo siirtyy yhä myöhemmäksi. Lääketieteellisen teknologian luotetaan lopulta pelastavan siinä, missä luonto pettää.
Lähes 90 prosenttia yliopistoissa opiskelevista suomalaisnaisista haluaa saada lapsia - sitten joskus.
Uusimpien arvioiden mukaan heistä noin viidennes tulee kuitenkin jäämään syystä tai toisesta lapsettomaksi. Tahattoman lapsettomuuden syy on usein fyysinen.
Kyse voi kuitenkin olla myös useista peräkkäisistä ratkaisuista olla hankimatta lasta juuri nyt. Ei siis olla tietoisesti päätetty olla hankimatta lapsia, vaan elämänvalinnat vain ovat johtaneet tilanteeseen, jossa naisen fyysinen ikä estää lasten saamisen.
Yhteiskuntapolitiikkaa vai lääketiedettä?
Dosentti Osmo Kontula Väestöliitosta on vastikään saanut valmiiksi toimittamansa raportin, jossa vertailtiin Suomen, Ison-Britannian, Bulgarian ja Venäjän seksuaaliterveyttä.
- Tämän raportin sekä muiden tutkimusten ja barometrien mukaan näyttää siltä, että Suomi lähestyy muuta Eurooppaa lapsettomuustrendeissään. Kun tähän asti meillä lapsettomiksi eri syistä johtuen on jäänyt noin 15 prosenttia naisista, osuus tulee kasvamaan pariinkymmeneen, sanoo Kontula.
- Korkeasti koulutetut naiset muodostavat tästä vielä erillisen ryhmän, sillä Euroopassa heistä jopa kolmanneksen arvioidaan jäävän lapsettomaksi. Hyvin koulutettujen naisten lapsettomuus on aiemmin ollut perhepolitiikaltaan kehnojen maiden ongelma, mutta nyt tämä kehitys on tulossa tasa-arvoiseen Suomeenkin, Kontula huomauttaa.
Muutoinkin lasten hankinta on meillä polarisoitunut, kertoo Väestöliiton vuoden 2004 väestöpoliittinen ohjelma. Kun lapsettomien määrä kasvaa, lisääntyy samaan aikaan niiden perheiden osuus, joihin syntyy kolmas ja vielä neljäskin lapsi. Etenkin vuosina 1955-65 syntyneet naiset ovat päätyneet jopa hivenen korkeampaan lapsilukuun kuin heitä edeltävät suurten ikäluokkien naiset.
Eurooppalaisten tutkimusten mukaan syntyvyyttä ovat vähentäneet kulutuskeskeinen elämäntapa, keskittyminen työstä saatavaan tyydytykseen ja lisääntynyt tarve siihen, että molemmilla puolisoilla on omat palkkatulonsa. Nuorten naisten epävarma asema työmarkkinoilla heijastuu heidän kaikille elämänalueilleen.
Yliopisto-opiskelijat valmistuvat keskimäärin 27-vuotiaina, jonka jälkeen odotetaan elämän alkavan. Opiskeluaikoina lapsentekoon uskaltautuu vain noin kahdeksan prosenttia opiskelijoista, kun muilla samanikäisillä suomalaisilla lapsia on jo 38 prosentilla. Parhaassa lapsentekoiässä olevien opiskelevien nuorten aikuisten perhepoliittisia tukia on heikennetty viime vuosikymmeneltä saakka.
Mutta pitäisikö puhua enemmän seksuaaliterveydestä kuin yhteiskuntapolitiikasta?
Teknologiaan luotetaan - sokeastikin
Väestöliiton lapsettomuusklinikoilla kohdataan tahattoman lapsettomuuden suru ja pettymykset.
Väestöliiton Turun klinikan ylilääkärin Tuula-Anneli Penttilän mukaan heidän asiakkaistaan vuosi vuodelta yhä useampi on yli 35-vuotias nainen. Kun koeputkihedelmöityshoidoissa olleista yli 35-vuotiaiden osuus vajaat kymmenen vuotta sitten oli 40 prosenttia, tänä vuonna heitä on ollut jo noin 48 prosenttia.
- Julkisen sektorin tiukempien ikärajojen vuoksi iäkkäiden osuus tietysti korostuu meillä yksityissektorilla, Penttilä muistuttaa.
Kuka tulee hoitoihin solmittuaan uuden parisuhteen kenties nuoremman lapsettoman miehen kanssa, kuka lykättyään lapsen hankkimista vuosi vuoden jälkeen.
Lapsettomuushoidoissa keskustelu on olennainen osa lääkärin työtä; potilaiden kanssa pohditaan elämän reunaehtoja hyvinkin syvällisesti.
- Kyllä moni tulee klinikalle luottaen rajattomasti lääketieteen mahdollisuuksiin. Kun nelikymppinen nainen itse tuntee olevansa elämänsä kunnossa, saattaa hänen olla vaikea hyväksyä sitä, että mahdollisuudet lapsen saamiseen ovat jo olennaisesti heikentyneet, Penttilä pohtii.
Saihan Madonnakin... -tyyppiset kommentit ovat myös lapsettomuusklinikoiden arkea.
- Lehdet hehkuttavat reilusti yli 40-vuotiaista julkkisäideistä, mutta ei jutuissa koskaan puhuta niistä keinoista, joilla he ovat lapsiaan saaneet. Esimerkiksi lahjoitetun munasolun käyttö on usein ainoa keino saada keinohedelmöitys onnistumaan, jos nainen on paljon yli 40-vuotias, Penttilä huomauttaa.
Hedelmällisyys-valistusta?
Tuula-Anneli Penttilä soisi julkisuudessa puhuttavan enemmän siitä, että lapsien saaminen ei ole itsestäänselvyys. Tämänkin tiedon pitäisi olla myös osa nuorison seksuaaliterveyskasvatusta.
Lapsien hankinta on kuitenkin hyvin monisyinen ja herkkä asia.
- Pidän myös gynekologin yksityisvastaanottoa, ja siellä yritän ottaa lasten hankkimisen puheeksi lapsettomien kolmekymppisten asiakkaideni kanssa. Mutta vaikka sen tekisi kuinka hienovaraisesti, joku kokee silti yksityisyyttään loukattavan, sanoo puolestaan Väestöliiton Helsingin klinikan vs. ylilääkäri Viveca Söderström-Anttila.
- Nuoret nykynaiset vaativat itseltään hirveästi, elämän olisi oltava likimain täydellistä. He saavat usein huomattavaa tyydytystä työstään ja arvostavat vapauttaan. Eikä kenenkään elämänarvoja voi asettaa kyseenalaisiksi, muistuttaa Söderström-Anttila.
- Silti yritän puhua hedelmällisen iän merkityksestä sekä niistä riskeistä, joita liian pitkään odottamiseen saattaa liittyä, kuten esimerkiksi gynekologisista sairauksista.
Sekä Viveca Söderström-Anttila että Tuula-Anneli Penttilä ottavat vielä puheeksi parisuhteiden miehet. Jos vielä naisen biologinen kello tikittäisi, saattaa nykymies kieltäytyä kunniasta toteamalla, ettei ole vielä valmis isäksi. Miehellä kun on rajattomammin aikaa odotella.
