Yksityissektori työllistää yhä useamman lääkärin, ilmenee äskettäin julkaistusta Lääkäri 2008 -tutkimuksesta. Suurissa kaupungeissa lääkärillä on varaa valita, minkä firman katon alla vastaanotto sijaitsee. Kollegat kertovat, millä perusteilla valinta tehdään. Vahva brändi vetosi

Kun liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pippa Laukka aloitti erikoistumisopinnot, hän halusi löytää työnantajan, joka antaisi mahdollisuuden omien aikataulujen järjestelemiseen. Tämä oli tärkeää, sillä perheen perustaminen osui samaan ajanjaksoon. Työsuhde parin kollegan suosittelemassa yhtiössä on jatkunut nyt kymmenen vuotta.

- Sain tavallaan valmiin paketin: sopivan määrän töitä ja kiinnostavia asiakasyrityksiä. Oli myös tärkeää, että olin kuullut sisäpiiritietoa yhtiössä työskenteleviltä, enkä ollut mainospuheiden varassa. Yhtiön vahva brändi ja vakaus olivat minulle tärkeä asia muuttuvassa elämäntilanteessa, ammatinharjoittajana Mehiläisessä toimiva Laukka, 40, sanoo.

Yrittäjyydestä Laukalla ei ollut juuri tietoa. Sitä tihkui kahvipöytäkeskusteluissa kollegoilta.

- Olisin kaivannut jotain kontaktia tai valmennuskurssia. Tunsin paljon huolta, miten asiat menevät ja olenko ymmärtänyt oikein. Toisaalta olin niin työn touhussa, etten ehtinyt etsiä tietoa.

Oman vastaanoton lisäksi Laukalla on palkallinen sivutyö Mehiläisen Töölön toimipisteen vastaavana lääkärinä. Rekrytoidessaan nyt itse lääkäreitä Laukka huomaa monen olevan yhtä tietämättömiä yrittäjyydestä kuin hän itse aikanaan oli.

Vapaus rahaa tärkeämpää

Yhtä yhdistävää ominaisuutta Laukka ei yrittäjälääkäreistä löydä. Persoonasta tulisi löytyä asiakashenkisyyttä sekä luotettavuutta ja joustavuutta muuta henkilöstöä ja esimiehiä kohtaan. On myös osattava aikatauluttaa elämänsä suhteellisen pitkälle ja laskea taloutensa niin, että on vara pitää riittävästi lomaa.

Yrittäjyys palkitsee Laukan vapautena, ei rahana.

- Yrittäjyydessä raha näyttäytyy selvemmin, mutta tuloista vähennetään kulut, kuten eläkevakuutus ja kirjanpitäjä, sekä yrittäjän riski. Kukaan ei maksa esimerkiksi lyhyttä sairauslomaa.

Julkiselta puolelta Laukka kaipaa sairaalatyön sosiaalista ilmapiiriä.

- Työni on nykyään aika hektistä. Sairaalassa työvuoroon osui joskus rauhallisempi kolo, joka oli mukava käyttää lounaalla tai konsultaatiokeskustelussa kollegan kanssa. Tosin konsultaatioverkostoon on kiinnitetty erityistä huomiota myös yksityissektorilla.

Pippa Laukka on erittäin tyytyväinen nykyiseen elämäänsä. Tulevaisuudessakin hän näkee itsensä yksityislääkärinä jo siitäkin syystä, ettei sairaaloissa tai terveysasemilla ole urheilulääkärin vakansseja.

Asiakas vinkkasi lääkäripulasta

Ensi kuulemalta silmätautien erikoislääkäri

Jussi Tuomisen

kahdeksan eri vastaanottopaikkaa tuntuvat hurjalta määrältä. Kun hän selittää viikkorytminsä, kuvio on varsin looginen.

- Koko päivän allakkaa ei saa täyteen pienemmillä paikkakunnilla, joten aamupäivän voi tehdä töitä esimerkiksi Liedossa ja iltapäivän Paimiossa. Olen työskennellyt neljä vuotta samalla systeemillä ja hyvin se toimii, Tuominen, 36, sanoo.

Tuominen pitää vastaanottoa seitsemässä optikkoliikkeessä ja yhdellä lääkäriasemalla pääasiassa Salon seudulla. Hän piti privaattivastaanottoa jo sairaalassa työskennellessään ja lopulta viisi vuotta sitten lähti päätoimiseksi yrittäjäksi. Syinä olivat parempi palkka ja työn vapaus.

- Perheessäni on pieniä lapsia. Nyt pääsen hakemaan heitä hoidosta ja kuljettamaan harrastuksiin. Loma-ajat suunnittelen opettajavaimoni lomien mukaan.

Yrittäjäoppia Tuominen haki Lääkäriliiton kurssilta ja internetistä.

Itsenäistä ja yksinäistä

Tuomisen vastaanottopaikkojen määrä on kasvanut vähitellen. Kollegat ovat kertoneet vapaista paikoista ja jostain on soitettu hänelle suoraan. Lohjalle Tuominen päätyi, kun potilas kertoi silmälääkärijonon pituudeksi neljä kuukautta.

- Ajattelin, että no, moottoritiehän sinne vie. Olen pitänyt vastaanottojen maksimietäisyyden tunnin ajomatkassa. Kotivastaanottoa en ole edes harkinnut, sillä työssä tarvittavat laitteet ovat melko kalliita.

Vastaanotto suurella lääkäriasemalla tuo työhön monipuolisuutta silmäsairauksien ja toimenpiteiden muodossa. Sairaalaan Tuominen ei enää kaipaa, mutta kollegoita on ikävä. Optikkoliikkeissä kun on paikalla yksi silmälääkäri kerrallaan.

Yksinäisestä puurtamisesta huolimatta Tuominen ei näillä näkymin sairaalaan palaa.

- Yksityiselle puolelle lähteneitä silmälääkäreitä tuskin saa takaisin sairaaloihin, mutta siellä tällä hetkellä työskentelevät voisi saada jäämään antamalla osan viikosta yksityisvastaanoton pitämiseen.

Yrittäjän riski ei Jussi Tuomisen elämää juuri varjosta, sillä vuosien kokemus on vahvistanut luottamusta tulevaan. Kahdeksasta vastaanotosta huolimatta kirjanpitokin hoituu kivuttomasti, kun tilitykset tehdään päivä-, ei asiakastasolla. Vain keväällä hieman vihlaisee: veroilmoituksen täyttöön kuluu kokonainen päivä.

Sadasta kilometristä kivenheittoon

Oululainen lastentautien erikoislääkäri

Sirpa Koski-Tervo

siirtyi päätoimiseksi yrittäjäksi vuonna 2004.

- Kuljin sadan kilometrin edestakaisen työmatkan junalla joka toinen päivä. Ajattelin, että neljän lapsen äitinä pitäisi päästä vähän helpommalla, Koski-Tervo, 53, kertoo.

Omaa vastaanottoa hän on pitänyt parikymmentä vuotta. ODL:n lääkärikeskuksessa Koski-Tervo on työskennellyt ammatinharjoittajana pian kaksi vuotta, ja aikoo myös yhtiössä pysyä.

- Potilastyötähän voi periaatteessa tehdä missä tahansa, mutta on tärkeää, että itsellä on hyvä olla. Koen, että nyt minulla on siihen kaikki edellytykset, kuten mukava ilmapiiri ja asianmukaiset tilat.

ODL:ssä Koski-Tervo arvostaa erityisesti paikallisuutta.

-Vuokratulot ohjautuvat tälle seudulle, eikä byrokratia kierrätä jokaista asiaa Helsingin kautta. Toimitusjohtajan kanssa voi jutella mutkattomasti vaikka ruokasalissa.

Työkaverit muuttivat mukana

Tuttuja Koski-Tervolla on nykyisessä työpaikassa riittänyt, sillä edellisestä paikasta siirtyi ODL:ään yhtä aikaa iso porukka. Sairaalatyöstä hän ei kaipaa mitään.

- Aluksi arvelin, että jään ikävöimään vauvojen tutkimista, mutta ilokseni totesin, että kyllä heitä näkee privaattipuolellakin.

Hänen mielestään yksityisen ja julkisen yhteistoimintaa voisi kehittää esimerkiksi niin, että tiettyjen potilasryhmien kontrollikäyntejä voisi hoitaa yksityisvastaanotollakin, tutun lääkärin luona.

Sirpa Koski-Tervo on varsin tyytyväinen työelämäänsä. Eikä vähiten siksi, että kahden kilometrin työmatka taittuu leppoisasti polkupyörällä.

Oma vastaanotto tuo jatkumoa

"Jatkan tällä tavoin niin kauan kuin jaksan." Korva- nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin, dosentti

Markku Sipilän

ääneen lausuman ajatuksen tunnistaa varmasti moni kollega. Sipilällä, 57, on virka sairaalassa ja vastaanotto lääkäriasemalla. Viisi päivää TAYS:ssa, kolme iltaa Terveystalossa ja päivystykset päälle.

Työviikko on kuitenkin enemmän kuin tuntiensa summa. Sairaalassa potilasaines on monipuolista ja työnantaja kouluttaa runsaasti. Yksityisvastaanotto puolestaan tuo leikkelettä leivän päälle.

- Kunnallisella puolella palkkaus ei ymmärrettävästi ole kovin hyvä. Yksityisvastaanotto tuo myös mukavaa jatkumoa elämään, sillä monet perheet käyvät luonani jo usean sukupolven voimin. Potilaat tuntuvat enemmän omilta, Sipilä kuvailee.

Sipilän työ Terveystalossa Tampereella alkoi yrityskaupoista vuonna 2007, kun yhtiö osti lääkärikeskuksen, jossa hän oli osakkaana. Jäämispäätöksen Sipilä teki luonnollisesti erillään yrityskaupasta.

- Viihtyisyys on tärkeää, samoin se, että henkilökunta on ammattitaitoista ja avuliasta, sillä korvalääkäri tarvitsee toimenpiteissä usein apua. Myös hyvä leikkaussali ja anestesiapalvelut painoivat vaakakupissa jäädessäni ammatinharjoittajaksi yhtiöön.

Leikkaussaliin tehoja privaatista?

Sekä kunnallisella että yksityisellä puolella työskentelevä Sipilä ei mieluusti vertailisi niiden toimintaa keskenään, mutta kysyttäessä arvioi, että leikkaustoiminta on hieman sujuvampaa yksityisklinikalla.

- Mielestäni potilasvaihdot sujuvat privaatissa jouhevammin, mutta toisaalta potilasmateriaalikin on helpompaa. Silti uskon, että jotain oppia sieltä voitaisiin hakea.

Yli kolmekymmentä vuotta sekä virkalääkärinä että yrittäjänä toiminut Markku Sipilä antaa vielä yhden plussan nykyiselle yksityissektorin työnantajalleen.

- Yhtiön paikallinen johto on melko itsenäinen eli sitä ei ohjailla muualta päin Suomea. Ja mikä tärkeintä, johdon ja lääkärikunnan suora keskusteluyhteys toimii moitteetta.

Minimivaatimukset isännälle

Lääkäriliiton ja Lääkäripalveluyritysten yhdistyksen laatiman sopimusmallin mukaan lääkärikeskuksen tulee:

Antaa ammatinharjoittajan käyttöön tavanomaisin kalustein, laittein ja välinein varustettu vastaanottotila tavanomaisine avustavine henkilökuntineen sovittuina aikoina.

Huolehtia ajanvarauksesta.

Huolehtia maksujen perinnästä ja tilityksestä ammatinharjoittajalle.

Pitää yllä potilasrekisteriä ja säilyttää potilasasiakirjoja.

Pitää nähtävillä hinnastoa (lääkärikeskuksessa) perittävistä palkkioista.

Ohjata potilaat tasapuolisesti ammatinharjoittajille, jos potilas ei nimeä haluamaansa lääkäriä.

Huolehtia lääkärikeskuksen markkinoinnista.

www.laakariliitto.fi > Oppaat