Yli 90 prosenttia HPV-infektioista parani spontaanisti

Kolposkopia on tarpeeton toimenpide nuorille naisille, joilla on lieviä intraepiteliaalisia muutoksia (LSIL). Yhdysvalloissa tehdyn pitkittäistutkimuksen mukaan 91 prosenttia LSIL-muutoksista parani spontaanisti nuorilla, terveillä naisilla 36 kuukauden seuranta-aikana.

Tutkimukseen osallistui 899 13-22-vuotiasta naista, joilla oli HPV-infektio. Heille tehtiin joka neljäs kuukausi sytologiset tutkimukset, kolposkopia ja heiltä tutkittiin HPV:n DNA. Naisista 187:lle kehittyi lieviä intraepiteliaalisia muutoksia.

Dosentti Seppo Kivinen Peijaksen sairaalasta kertoo, että tässä on osittain kyse terminologiasta, miten sytologiset tulokset raportoidaan.

- Papa-luokituksen rinnalle on tullut amerikkalainen Bethesda-järjestelmä, jossa käytetään LSIL-muotoa. Jos patologi ei käytä mukana selventävää Papanicolaoun luokitusta tai ei sanallisesti selitä löydöstä, niin tähän LSIL-termiin uppoavat sekä kaikki pelkät HPV-virusmuutokset että jo neoplastisina tai neoplasiaepäilynä pidetyt prekanseröösit lievät muutokset, joista edelliset kuuluivat vanhassa järjestelmässä Suomessa luokkaan kaksi ja jälkimmäiset jo luokkaan kolme. Vain jälkimmäiset on yleensä lähetetty suoraan jatkotutkimuksiin.

- Karkeasti ottaen LSIL sisältää perinteisen Papanicolaoun terminologian kakkos- ja kolmosluokat. Jos nyt ryhdytään kolposkopoimaan kaikki LSIL-muutokset, niin silloin kolposkopoidaan myös osa kakkosluokan muutoksista. Niitä ei ole Suomessa kolposkopoitu, ennen kuin ehkä kolmannen kakkosen jälkeen.

Kivinen toteaa, että vanha järjestelmä ohjaa kliinikkoa välttämään tarpeettomia tutkimuksia.

- Kun näistä muutoksista otetaan koepaloja ja sen jälkeen tehdään joku tarkempi tutkimus, esimerkiksi loop, usein todetaan, että siinä ei näy mitään. Muutos on joko tullut kokonaan poistetuksi tai toimenpiteillä on ollut immuunijärjestelmää stimuloiva vaikutus: luonto ikään kuin nopeuttaa paranemista niiden avulla. On helppo uskoa, että valtaosa HPV-muutoksista paranee spontaanisti, kuten tutkimuksessa on kerrottu. Ei ole tietenkään tarkoituksenmukaista ryhtyä kolposkopoimaan näin suurta joukkoa. Toimenpide on kuitenkin iso, se vie aikaa ja siitä syntyy tarpeettomia kustannuksia.

HPV-infektiota ehkäisevän rokotteen tutkimukset ovat edenneet nyt Suomessa faasiin III. Professori Jorma Paavonen Hyksin Naistenklinikalta sanoo, että neljän vuoden tutkimusprojektiin osallistuu tuhansia 16-17-vuotiaita tyttöjä.

- Rokotteen teho HPV-infektiota vastaan on yli 90 prosenttia faasin II tulosten perusteella. Se tehoaa samalla tavalla myös lieviin solumuutoksiin. Menee kuitenkin monta vuotta, ennen kuin voidaan sanoa, että rokote suojaa syövältä.

- Vuonna 2010 on mahdollista saada rokote käyttöön ja toivottavasti myös kansallisiin rokoteohjelmiin. Tällöin nuoret voitaisiin rokottaa 10-12 vuoden iässä papilloomavirustulehdusta vastaan.