Elämän ja kuoleman kauppiaat
Länsimaiseen kulttuuriin on viimeisten sadan vuoden aikana enenevästi liittynyt kuolemattomuuden kaipuu alkemistien viisasten kiven etsinnän tapaan. Kuu on tavoitettu ja avaruuden valloitus tähtien sotineen on avannut ihmiselle tien taivasta myöten. Samanaikaisesti on alettu, jollei ääneen niin ainakin tiedostamatta, vaatia ja odottaa lääketieteeltäkin yhtä suurisuuntaista edistystä, taivaan valtakunnan avaimia. Perusteellista eettistä tai oikeudenmukaisuuskeskustelua tai edes hyödyllisyysarvioita tästä kryptopositivistisesta suuntauksesta ei kuitenkaan ole monestikaan lehtien palstoilla käyty. Aikaisemmin näitä asioita pohdiskeltiin ilmeisesti enemmän ja siksi joitakin aikaisempia näkemyksiä kannattaisi ehkä pohtia uuden keskustelun lähtökohdiksi.
Friedrich Nietzsche on moraalikäsityksiinsä (orjamoraali, kaunamoraali, rappion moraali, kristillisyys, epäitsekkyyden ja säälin moraali, herramoraali) sisällyttänyt yksilön ja yhteiskunnan kehityshistoriallisia piirteitä useassakin teoksessaan, ehkä kuitenkin selvimmin Epäjumalten hämärässä (1).
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



