Lakiesitys: Vastaavan lääkärin tehtäviä täsmennetään
Johtaa, ohjaa ja valvoo terveydenhuollon sisällöllistä kokonaisuutta hyvinvointialueella.
Hyvinvointialueen vastaavan lääkärin tehtäviä ollaan täsmentämässä.
Eduskunnan käsittelyyn etenee syyskuussa ehdotus terveydenhuoltolain 57. pykälän muuttamisesta.
Nykyisessä laissa säädetään, että terveydenhuollon toimintayksikössä tulee olla vastaava lääkäri, jonka on johdettava ja valvottava toimintayksikön terveyden- ja sairaanhoitoa.
– On ollut vähän epäselvää, mitä tämä tarkoittaa hyvinvointialuemaailmassa, ja mikä on vastaavan lääkärin tehtävä suhteessa hyvinvointialuejohtajaan tai esimerkiksi sairaalapalveluiden palvelualuejohtajaan, toteaa lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Uudessa ehdotuksessa asia muotoillaan näin: Hyvinvointialueella ja Hus-yhtymässä on oltava vastaava lääkäri, joka johtaa, ohjaa ja valvoo terveydenhuollon sisällöllistä kokonaisuutta.
Tehtävään liittyy Pikkujämsän mukaan terveydenhuollon sisällön lainmukaisuuteen, laatuun, potilasturvallisuuteen ja vaikuttavuuteen liittyvä vastuu sekä vastuuta tehtävien osalta myös valmiudesta ja varautumisesta häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin.
– Vastaava lääkäri siis johtaa, ohjaa ja valvoo terveydenhuollon sisällöllistä kokonaisuutta ja sen lainmukaisuutta, Pikkujämsä korostaa.
Lähetteiden käsittelyä yksityispuolelta
Muitakin muutoksia on valmisteilla osana samaa lakipakettia erityisesti monituottajuuteen liittyen.
Jatkossa hyvinvointialue voisi hankkia myös erikoissairaanhoitoon tehtyjen lähetteiden käsittelyä yksityispuolelta. Tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan se on tehtävä virkatyönä.
– Tämä voi tapahtua sillä edellytyksellä, että vastaava lääkäri on antanut ohjeet, millä perusteilla lähetteet käsitellään, jotta se olisi mahdollisimman yhdenvertaista, Pikkujämsä kertoo.
Hyvinvointialue voisi siis halutessaan päättää lähetteiden käsittelyn ulkoistamisesta, mutta laki ei velvoita alueita siihen.
Sen sijaan alueet ollaan velvoittamassa aktiivisesti informoimaan potilasta siitä, että jos hoitotakuu uhkaa ylittyä alueen omassa palveluntuotannossa, potilaalla on oikeus saada hoito vaihtoehtoisella tavalla, kuten toisella hyvinvointialueella, ostopalveluna tai palvelusetelillä.
Tiettyjä päivystyspalveluja voisi ostaa
Jos lakiehdotus etenee, hyvinvointialueet voisivat jatkossa hankkia myös tiettyjä päivystyspalveluja vapaammin. Tämä koskisi kuitenkin vain muutamia yksiköitä ja paikkakuntia, joissa on pienempiä ympärivuorokautisia perusterveydenhuollon päivystyksiä tai rajattuja erikoissairaanhoidon päivystyksiä. Näitä yksiköitä on vain Ivalossa, Kuusamossa, Pietarsaaressa, Kouvolassa, Kemissä ja Savonlinnassa.
Keskussairaala- ja yliopistosairaalapäivystystä ei voisi jatkossakaan hankkia kokonaisena palveluna, vaikka niihin voikin ostaa työvoimaa.
– Ne ovat yhteiskuntamme kriittinen turvaverkko kaikissa oloissa ja julkista tuotantoa jatkossakin, Pikkujämsä sanoo.
