Lapset ja nuoret ansaitsevat enemmän

Jos minulla olisi taikasauva, remontoisin lasten ja nuorten ­psykiatri­set palvelut. Toiveitani olisivat nopea vaste ja yhden kerran psykoterapia.

Elämme instant-maailmassa. Kansainväliset uutiset saa someen minuuteissa, ruokaa tulee kotiin puolessa tunnissa ja mitä tahansa elokuvaa voi katsoa missä vaan.

Miten tällaisessa maailmassa toimii kuukausien jonotus ensimmäiselle mielenterveyspalveluiden vastaanotolle?

Ei se toimi.

On sietämätöntä, että perheille tarjotaan pari kertaa viikossa lyhyt puhelinaika tavoitella lasten tai nuorten mielenterveyspalvelun työntekijää. Jos aika menee ohi, seuraava tilaisuus voi olla viikon päästä.

Oireet tavallisia

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut voimakkaasti (1), ja psyykkiset oireet ovat tavallisia (kouluterveyskysely). Psykiatrisen häiriön prevalenssi on lapsilla ja nuorilla 10–25 prosenttia (1,2).

Häiriöt ovat yleensä lievitettävissä ja parannettavissa. Hoidon viiveisyys uhkaa kuitenkin kroonistaa oireet. Jopa puolet aikuisten mielenterveyden häiriöistä on alkanut ennen puberteettia (3).

Käytännössä lasten ja perheiden matalan kynnyksen tuesta vastaavat perheneuvolat sekä perhekeskukset. Perheneuvolat näkevät toimintansa lähinnä primaaripreventiona. Lastenpsykiatrisen hoidon katsotaan kuuluvan erikoissairaanhoitoon (4).

Myös oppilashuolto ja kouluterveydenhuolto tarjoavat tukipalveluita lakiin perustuen (5,6). Esimerkiksi koulupsykologin on keskusteltava lapsen tai perheen kanssa viikon sisällä yhteydenotosta.

Kunnissa voi myös olla muita palveluita, kuten kouluihin jalkautuvia psykiatrisia sairaanhoitajia.

Palvelut ruuhkautuneet

Sekava järjestäminen ja vastuun siirtely ovat ruuhkauttaneet palvelut. Tarve nopeille, matalan intensiteetin hoidoille on huutava.

Nykyinen järjestäminen perustuu perheneuvolan tai erikoissairaanhoidon jonotuslistaan, johon perhe ilmoittautuu. Toinen tapa on tarjota tukea heti avunpyynnön jälkeen.

Yhden kerran psykoterapia (single-session psychotherapy) on tähän lupaava tapa. Lapsille ja nuorille sitä on tuotettu maailmalla sekä ajanvarauksella että walk-in-käytännöin. Walk-in-terapia on voitu sijoittaa esimerkiksi lastentautien päivystyksen oheen.

Yhden kerran psykoterapia perustuu ajatteluun, jossa psyykkisesti oireileva potilas – vaihtoehtoisesti perhe – kykenee ottamaan apua vastaan ja muuttamaan toimintaansa tai asennoitumistaan.

Terapia rakennetaan olemassa olevien resurssien ja vahvuuksien varaan (7,8). Tärkeintä on hakea käynnin alussa lapsen tai perheen kanssa selkeä fokus työskentelylle. Jatkokäyntejä ei automaattisesti tule, mutta seurantapuhelu on mahdollinen.

Hyöty säilyi

Mallia on hyödynnetty muun muassa perheiden vuorovaikutusongelmien, lasten käytösoireiden ja nuorten masennus-, päihde- ja ahdistuneisuusoireiden hoidossa (9-11).

Schleiderin ja Weiszin (2017) katsausartikkelissa efektikoko oli lasten ja nuorten käytös- ja ahdistuneisuusoireissa kohtalainen (0,52,51,50,49,48,47,46,45,44,43,42,41,40,39,38,37,36,35,34,33,32,31,30,29,28,27,26,25,24,23,22,21,20,19,18,17,16,15,14,13,12,11,10,9,8,7,6,5,4,3,2,1,0,57).

Perkinsin tutkimuksessa (2006) 90 minuuttia kestävä ratkaisukeskeinen yhden kerran perhepsykoterapia lievitti lasten- tai nuorisopsykiatrista häiriötä selvästi (9). Hyöty säilyi 18 kuukauden seurannassa (12).

Jopa 50–80 prosenttia asiakkaista ei tarvitse heti uutta käyntiä (7, 8).

Digi- ja telepalvelut toimivat

Koronan myötä mielenterveyspalvelut siirtyivät osittain puheluiden ja videovastaanottojen varaan. Siirtymä ei hävittänyt jonoja, koska henkilöstö ei kasvanut eikä palvelua järjestetty uudella tavalla.

Kansainvälisten tulosten mukaan lasten ja nuorten digitaaliset sekä telehealth-mielenterveyspalvelut koetaan myönteisinä, ja ne ovat yllättävän tehokkaita (13,14,15).

Suomalaisen katsauksen mukaan nettiterapian tehokkuus lähestyy perinteistä psykoterapiaa (16). Silti käytännössä vain järjestöt tuottavat Suomessa digitaalisia nopean vasteen lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita. Esimerkiksi Mielen ry:n Sekasin-chat on kuormittunut pandemian aikana.

Arkipäivisin läpi päivän tavoitettava ammattilainen vähentäisi päivystystarvetta. Psykososiaalinen supportio oikealla hetkellä luo toivoa ja mahdollistaa paranemisen.

Jos minulla olisi taikasauva

Jos minulla olisi taikasauva, taikoisin lasten- ja nuorisopsykiatriseen palveluketjuun ison remontin.

Aloittaisin perustamalla kuntiin perustason nopean vasteen lasten- ja nuorisopsykiatriset palvelut. Ne toimisivat digitaalisesti tai puhelimitse ja hyödyntäisivät yhden kerran psykoterapiaa.

Jokaisen kunnan kannattaisi lisäksi täydentää mielenterveyspalveluitaan palkkaamalla psykiatrisia sairaanhoitajia kouluihin.

Ehdotukseni täydentäisi palvelumosaiikkia ilman päällekkäisyyksiä. Perheneuvolojen ja erikoissairaanhoidon paineet vähenisivät. Olennaista olisi työntekijän riittävä koulutus, työnohjaus sekä mahdollisuus nopean vasteen työhön ilman paineita ajanvarauspotilaista.

Kiireettömien perustason palveluiden kehittäminen ja järkeistäminen olisi silti välttämätöntä. Samoin näyttöön perustuvien hoitomenetelmien jalkauttaminen kuntiin ja sote-alueille.

Vastuu selkeäksi

Nyt on aika selkeyttää, kenelle vastuu lastenpsykiatrisesta palvelusta kuuluu.

Mielestäni kuntien tai sote-alueiden olisi järjestettävä lastenpsykiatrinen poliklinikka samoin kuin vaikka lastentautien tai silmätautien poliklinikat. Lastenpsykiatriaa ei voi sysätä perheneuvonnan oheistoiminnaksi tai ainoastaan erikoissairaanhoitoon.

Joka kerta kun lapsi tai nuori joutuu odottamaan kuukausia päästäkseen mielenterveyshoitoon, olemme yhteiskuntana epäonnistuneet. Lapset ja nuoret ansaitsevat enemmän.