Suomalainen kirurgikoulutus uudistuu. Nykyisistä suppeista erikoisaloista tulee ETA-sopimuksen mukaisesti pääspesialiteetteja. Yhdeksi näistä on kaavailtu perinteinen rinta- ja verisuonikirurgia. EU:ssa rintakirurgia ja verisuonikirurgia ovat kaksi eri spesialiteettia. Niiden säilyttäminen yhtenä olisi EU:ssa ainutlaatuinen ratkaisu ja voisi vaarantaa verisuonikirurgian kehityksen. Sydän- ja koronaariohitusleikkauksissa avustaminen ei ole verisuonikirurgista koulutusta vaan yliopistollisten keskussairaaloiden työvoimapoliittinen ratkaisu. Euroopassa on pyrkimys verisuonikirurgisen koulutuksen yhtenäistämiseen erillisenä sydänkirurgiasta - kumpikin edellyttää itsenäistä kolmen vuoden koulutusta. Nopea teknologinen kehitys sekä diagnostiikassa että hoidossa, tiivistyvä yhteistyö radiologien kanssa sekä pitkäkestoiset hoitosuhteet ja potilaiden seuranta ovat tyypillistä verisuonikirurgialle. 80 % kirurgeista, jotka Suomessa ensisijaisesti tekevät verisuonikirurgiaa, kannattaa omaa spesialiteettia.