1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Alzheimerin tauti – infektiotautiko?
Tiede­pääkirjoitus 41/2019 vsk 74 s. 2263 - 2264

Alzheimerin tauti – infektiotautiko?

Kuvituskuva 1

Timo Strandberg

geriatrian professori

Helsingin ja Oulun yliopistot ja HUS

Kuvituskuva 2

Pentti Tienari

neuroimmunologian professori, osastonylilääkäri

HUS Neurokeskus, neurologia

Helsingin yliopisto, Translationaalisen immunologian tutkimusohjelma

   

Vanhuusiän muistisairauden syynä on aivosolujen toiminnan häiriintyminen ja solujen vähittäinen väheneminen kognition kannalta tärkeillä aivoalueilla. Oireisen sairauden kehittyminen vie vuosia, jopa vuosikymmeniä, ja taustasyynä voi olla mikä tahansa aivoja vaurioittava tekijä, myöhäisiässä tavallisimmin yhdessä esiintyvät verenkiertoperäiset ja Alzheimerin taudin tyyppiset muutokset. "Puhdasta" Alzheimerin tautia on vanhuusiän muistisairaista noin neljänneksellä (11 Strandberg TE, Tienari PJ. Contributions of vascular and Alzheimer’s disease pathology to dementia. Alzheimers Dement 2019;15:1004–5.).

Yli sata vuotta sitten Alois Alzheimer kuvasi 56-vuotiaana kuolleella muistisairaalla potilaallaan neuropatologisina muutoksina seniilit solunulkoiset plakit ja solunsisäiset hermosäievyyhdet. Plakit sisältävät erityisesti beeta-amyloidipeptidistä (Aβ) muodostuvaa beeta-amyloidia ja hermosäievyyhdet hyperfosforyloitunutta tau-proteiinia. Molempien, mutta erityisesti tau-proteiinin kertymisen on todettu liittyvän muistisairauden etenemiseen. Aβ:n keskeistä merkitystä, amyloidikaskaditeoriaa, ovat tukeneet Aβ:n syntyä lisäävät harvinaiset mutaatiot, jotka johtavat kliiniseen tautiin jo keski-iässä, kuten tri Alzheimerin potilaalla (22 Tienari P, Myllykangas L, Polvikoski T, Tanila H. Alzheimerin taudin patogeneesi. Kirjassa: Erkinjuntti T, Remes A, Rinne J ym, toim. Muistisairaudet. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2015.).

Amyloiditeoriaa on jouduttu katsomaan uudesta näkökulmasta.

Looginen seuraus amyloiditeoriasta ovat olleet lääkehoidot, joilla on pyritty vähentämään aivojen Aβ-peptidi- tai amyloidiplakkikuormaa. Tämä onkin onnistunut joko estämällä Aβ:n muodostumista tai Aβ-vasta-aineilla, mutta potilaiden kliininen tila ei ole kliinisissä kokeissa kohentunut, vaan osassa jopa pahentunut (33 Knopman DS. Lowering of amyloid-beta by -secretase inhibitors – some informative failures. N Engl J Med 2019;380:1476–8.). Amyloiditeoriaa on jouduttu katsomaan uudesta näkökulmasta.

Hormeesilla tarkoitetaan sitä, että aine pieninä, sopivina pitoisuuksina on hyödyllistä, vaikka se suurina määrinä on haitallista. Tämä sopii Aβ-peptidiin: fysiologisina pitoisuuksina se tukee neuronien normaalia toimintaa ja on ilmeisesti osa aivojen luontaista immuniteettia, jolla eristetään taudinaiheuttajia kontaktista terveisiin soluihin (44 Moir RD, Lathe R, Tanzi RE. The antimicrobial protection hypothesis of Alzheimer’s disease. Alzheimers Dement 2018;14:1602–14). Antimikrobiset vaikutukset kytkevät sen infektioiden mahdolliseen osuuteen Alzheimerin taudin synnyssä (55 Itzhaki RF, Lathe R, Balin BJ ym. Microbes and Alzheimer’s disease. J Alzheimer’s Dis 2016;51:979–84.). Aivot eivät ole mikrobeista vapaa alue, ja esillä ovat olleet etenkin herpesvirukset, mutta myös klamydia ja spirokeetat (55 Itzhaki RF, Lathe R, Balin BJ ym. Microbes and Alzheimer’s disease. J Alzheimer’s Dis 2016;51:979–84.). Tapausten kulku voi yksinkertaistettuna olla seuraava: immuniteetin heikentyminen ikääntyessä ja muu geneettinen altistus (mm. ApoE4) johtavat mikrobien aktivoitumiseen, Aβ-vasteeseen ja tulehdusreaktioon, joka jatkuessaan tai toistuessaan (kuten herpesviruksen aktivoituminen) lisää aivojen mikroglian aktivoitumista, amyloidikuormaa ja tau-patologiaa johtaen vähitellen Alzheimerin tautiin.

Infektioteoriasta on jo kertynyt kokeellista, neuropatologista ja epidemiologista näyttöä, ja NIH on käynnistänyt aiheesta tutkimusohjelman. Yhdessä tutkimuksessa todettiin vahva yhteys herpeslääkkeiden käytön ja pienentyneen dementiariskin välillä (66 Tzeng NS, Chung CH, Lin FH ym. Anti-herpetic medications and reduced risk of dementia in patients with herpes simplex virus infections – a nationwide, population-based cohort study in Taiwan. Neurotherapeutics 2018;15:417–29.), mutta kontrolloituja tutkimuksia tarvitaan lisää ja niitä onkin meneillään.

Lue myös

On kuitenkin huomattava, että vanhuusiällä ilmenevä muistisairaus on geriatrinen oireyhtymä, johon on useita syitä. Pienten verisuonten häiriöt ovat merkittävä tekijä ja niilläkin on yhteyksiä Aβ-metaboliaan. Myös Aβ:n puhdistusmekanismit, jotka aktivoituvat erityisesti unen aikana, ovat tärkeitä.

Jos hoitoon ryhdytään vasta sitten, kun hermosoluista on menetetty merkittävä osa, parhaastakaan syynmukaisesta hoidosta ei voi enää odottaa ihmeellisiä tuloksia. Amyloidikuormaa vähentävä hoito pitäisi siis aloittaa ajoissa, mutta hoito ei toisaalta saa olla liian tehokasta, jotta se ei häiritse Aβ:n fysiologisia tehtäviä.

Pääpaino pitää siirtää muistisairauksien ehkäisyyn. FINGER-tutkimuksessa on osoitettu monimuotoisen prevention hyödyt ainakin kognitiivisen heikentymisen hidastamisessa (77 Ngandu T, Lehtisalo J, Solomon A ym. A 2 year multidomain intervention of diet, exercise, cognitive training, and vascular risk monitoring versus control to prevent cognitive decline in at-risk elderly people (FINGER): a randomised controlled trial. Lancet 2015;385:2255–63.). Verenpaineen alentamisen on myös voitu osoittaa estävän kliinisen muistisairauden kehittymistä (88 Strandberg T, Benetos A, Petrovic M. Incident dementia in trials of antihypertensive treatments. J Nutr Health Aging 2019, painossa.). Liitetäänkö myös virus- tai bakteeriantibiootit joissain tilanteissa taudin ehkäisyyn, on vielä epävarmaa, mutta alustavat löydökset ovat lupaavia.

Kirjoittajat
Timo Strandberg
geriatrian professori
Helsingin ja Oulun yliopistot ja HUS
Pentti Tienari
neuroimmunologian professori, osastonylilääkäri
HUS Neurokeskus, neurologia
Helsingin yliopisto, Translationaalisen immunologian tutkimusohjelma
Sidonnaisuudet

Timo Strandberg: Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suosituksen työryhmän jäsen, koulutus-, konsultaatio- ja tutkimusyhteistyötä verenpainelääkkeitä markkinoivien yritysten kanssa (MSD, Novartis, Orion, Pfizer, Servier).

Pentti Tienari: Konsultointipalkkiot ja kokouskulut (Biogen, Merck, Novartis, Roche), luentopalkkiot (Alexion, Biogen, Lundbeck, Merck, Novartis, Orion, Sanofi-Genzyme, Pfizer, Roche, Santen, Teva), korvaus koulutusaineiston tuottamisesta (Kustannus Oy Duodecim).

Kirjallisuutta
1
Strandberg TE, Tienari PJ. Contributions of vascular and Alzheimer’s disease pathology to dementia. Alzheimers Dement 2019;15:1004–5.
2
Tienari P, Myllykangas L, Polvikoski T, Tanila H. Alzheimerin taudin patogeneesi. Kirjassa: Erkinjuntti T, Remes A, Rinne J ym, toim. Muistisairaudet. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2015.
3
Knopman DS. Lowering of amyloid-beta by -secretase inhibitors – some informative failures. N Engl J Med 2019;380:1476–8.
4
Moir RD, Lathe R, Tanzi RE. The antimicrobial protection hypothesis of Alzheimer’s disease. Alzheimers Dement 2018;14:1602–14
5
Itzhaki RF, Lathe R, Balin BJ ym. Microbes and Alzheimer’s disease. J Alzheimer’s Dis 2016;51:979–84.
6
Tzeng NS, Chung CH, Lin FH ym. Anti-herpetic medications and reduced risk of dementia in patients with herpes simplex virus infections – a nationwide, population-based cohort study in Taiwan. Neurotherapeutics 2018;15:417–29.
7
Ngandu T, Lehtisalo J, Solomon A ym. A 2 year multidomain intervention of diet, exercise, cognitive training, and vascular risk monitoring versus control to prevent cognitive decline in at-risk elderly people (FINGER): a randomised controlled trial. Lancet 2015;385:2255–63.
8
Strandberg T, Benetos A, Petrovic M. Incident dementia in trials of antihypertensive treatments. J Nutr Health Aging 2019, painossa.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Pieksämäen terveyskeskus palkittiin laadusta

Terveyskeskus onnistui valtimotautien ehkäisyssä ja hoidossa.

Ajassa
Suomen EU-aloite sai tukea Euroopan lääkäreiltä

Hyvinvointitalouden arvioidaan nostavan ihmiset politiikan keskiöön.

Ajassa
Konrad ReijoWaara -palkinnon sai Jorma Paavonen

Naistentautien emeritusprofessori Paavonen on yksi siteeratuimpia suomalaisia tutkijalääkäreitä.

Ajassa
Masennussuositus päivitetään

Depression Käypä hoito -suosituksen uusi versio julkaistaan tammikuun alussa.