1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Jatkuva sokerinseuranta parantaa diabeteksen hoitotasapainoa
Tiede­pääkirjoitus 25-32/2017 vsk 72 s. 1609

Jatkuva sokerinseuranta parantaa diabeteksen hoitotasapainoa

Kuvituskuva 1

Leena Norvio

LL, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri

HUS, Hyvinkään sairaala

Hyvällä glykeemisellä kontrollilla pystytään vähentämään diabeetikkojen lisäsairauksia, mutta valtaosalla potilaista glukoositasapaino on edelleen epätyydyttävä ja hypoglykemioita esiintyy. Myös näennäisesti hyvässä tasapainossa olevilla glukoositason vaihtelu saattaa olla liian suurta. Tyypin 1 diabetekselle on tyypillistä verensokerin hyvin nopea ja arvaamaton käyttäytyminen, vaikka hiilihydraattien arviointi ja insuliinin annosteluperiaatteet olisivat hyvin hallinnassa. Tämä aiheuttaa turhautumista potilaissa.

Tuskin minkään muun niin potentin lääkkeen kuin insuliinin annostelu jää potilaan itsensä harkinnan varaan. Monipistoshoidossa pistettävää riittää: insuliinia 5–8 kertaa ja sormenpäihin 4–10 kertaa päivässä. Pistemittaus ei kuitenkaan anna tietoa siitä, mihin suuntaan glukoositaso on muuttumassa. Jatkuvalla mittauksella nähdään glukoositason lähihistoria ja vihje tulevista tunneista, ja tämä auttaa insuliiniannosten, ruokailun ja liikunnan yhteensovittamisessa.

Potilaat ovat eriarvoisessa asemassa asuinpaikan ja varallisuuden mukaan.

Jatkuva veretön glukoosin mittaus tapahtuu nykylaitteilla ihon alle asetetun hiuksenohuen anturin välityksellä. Lukema välittyy muutaman minuutin välein langattomasti lukijaan, joka voi myös olla insuliinipumppu tai älypuhelin. Kudossokeri on hieman jäljessä verensokeria, mutta useimmiten riittävän tarkka hoitopäätösten perusteeksi. Osassa laitteista on hälytysvalmius hypo- ja hyperglykemialle. Sormenpääpistoja tarvitaan edelleen varmistusmittauksiin ja kalibrointeihin.

Tutkimusnäyttö puoltaa jatkuvan mittauksen hyödyllisyyttä hoitotasapainon parantamisessa ja hypoglykemioiden ehkäisyssä. Uusin amerikkalainen hoitosuositus (11 Peters A, Ahmann A, Battelino T ym. Diabetes Technology – Continuous subcutaneous insulin infusion and continuous glucose monitoring in adults: An Endocrine Society Clinical Guideline. J Clin Endocrinolog Metab 2016;101:3922–37.,22 Bailey T, Grunberger G, Bode B ym. American Association of Clinical Endocrinologists and American College of Endocrinology 2016 outpatient glucose monitoring consencus statement. Endocr Pract 2016;22:2331–61, Erratum 2016;22:516.) suosittelee jatkuvaa sokerinseurantaa kaikille tyypin 1 diabetesta sairastaville, jotka haluavat ja osaavat laitetta käyttää. Terveydenhuollon ammattilaisten haasteena on perehtyminen laitteiden datan purkuun, analysointiin ja potilaiden ohjaukseen.

Jatkuva sokerinseuranta on kallista: edullisimman sensorin lisäkustannus liuskamittauksiin verrattuna on noin 1 000 euroa vuodessa. Välitöntä kustannussäästöä tulee akuuttien komplikaatioiden vähenemisestä, mutta isommat säästöt tulevat vuosien kuluttua mikro- ja makrovaskulaarisairauksien sekä sairauslomien ja ennenaikaisen eläkkeelle siirtymisen vähenemisen ansiosta. Elämänlaadun koheneminen, turvallisuuden tunne ja pelkojen väheneminen eivät ole rahalla mitattavissa.

Lue myös

Kunnat jakavat välinejakelusta diabeteksen hoitoon tarkoitetut välineet hoidosta vastaavan tahon määrittelemän tarpeen mukaan. Hoitopaikkojen kriteerit jatkuvan sokerinseurannan sensorien käytölle kuitenkin vaihtelevat, ja osa kunnista on kieltäytynyt jakamasta niitä, sillä budjeteissa ei ole varauduttu kuluerään. Potilaat ovat eriarvoisessa asemassa asuinpaikan ja varallisuuden mukaan. Valtakunnallista ohjetta on vaikea antaa, koska hoitopaikat ja niiden resurssit ovat kovin erilaisia. Mikäli asia on kiistanalainen, perusterveydenhuollon välinejakelun budjetista vastaavien päättäjien ja diabeteslääkärien olisi hyvä neuvotella.

Jatkuva sokerinseuranta on ehkä merkittävin edistysaskel uusien insuliinianalogien ja -pumppujen jälkeen. Osa potilaista kykenee sen avulla parantamaan hoitoaan ja elämänlaatuaan dramaattisesti. Etenkin lapsille ja hoitoon motivoituneille aikuisille tyypin 1 diabeetikoille se tuo merkittävän avun. Hyödyn saamiseksi tarvitaan hyvää potilasohjausta, koska insuliinin annostelu vaatii potilaalta taitoa ja keskittymistä.

Tulevaisuudessa sensorit ovat entistä tarkempia, luotettavampia ja käyttäjäystävällisempiä, ja itseohjautuvaan insuliinipumppuun kytkettyinä ne mahdollistavat insuliinin annostelun automaattisesti. Kehitteillä on jo seuraavan sukupolven transdermaalisesti tai optisesti mittaavia laitteita. Toivottavasti sokerin tarkistus on pian yhtä helppoa kuin happisaturaation mittaus.

Kirjoittajat
Leena Norvio
LL, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri
HUS, Hyvinkään sairaala
Kirjallisuutta
1
Peters A, Ahmann A, Battelino T ym. Diabetes Technology – Continuous subcutaneous insulin infusion and continuous glucose monitoring in adults: An Endocrine Society Clinical Guideline. J Clin Endocrinolog Metab 2016;101:3922–37.
2
Bailey T, Grunberger G, Bode B ym. American Association of Clinical Endocrinologists and American College of Endocrinology 2016 outpatient glucose monitoring consencus statement. Endocr Pract 2016;22:2331–61, Erratum 2016;22:516.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Avi asetti uhkasakon – Nurmeksen yöpäivystys pitää lopettaa

Määräykseen sisältyy 200 000 euron uhkasakko.

Tieteessä
Laihduttamisyritykset kasvattivat riskiä lihoa ja sairastua tyypin 2 diabetekseen

Alun perin normaalipainoiset laihduttajat lihoivat enemmän 11 vuoden aikana kuin ne normaalipainoiset, jotka eivät laihduttaneet.

Ajassa
Missä maskisuositus viipyy?

Lääkärit suosittelevat Twitterissä suojaamaan maskilla itseään ja muita koronavirukselta.

Ajassa
FinnHELP tarjoaa tukea päivystyksen työntekijöille korona-aikana

- Korona on tehnyt terveydenhuollon ammattilaiset näkyviksi kokonaisina, sanoo Sari Ridell.

Ajassa
Koronahuoli näkyi kesätöissä

Erityisesti vanhemmat potilaat ottivat epidemian puheeksi, Rebekka Laitinen kertoo.

Ajassa
Mielekäs vapaa-aika painaa lääkäriopiskelijoiden työpaikan valinnassa

Useimmat Oulun yliopiston lääketieteen opiskelijat haluavat tehdä osa-aikaista työtä valmistuttuaan.