Suomalainen hoitosuositus rajaa kaihin hoitoon pääsyn parhaan laseilla korjatun kaukonäön mukaan (0,5/0,3) muutamia erityistilanteita lukuun ottamatta. Tämä jättää huomioimatta kaihin aiheuttamia näön käyttöön liittyviä ongelmia (11 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Suomen Silmäkirurgiyhdistyksen asettama työryhmä. Kaihi (aikuiset). Käypä hoito -suositus 27.2.2019. www.kaypahoito.fi).
Kaihi heikentää näöntarkkuuden ohella näkemisen laatuun vaikuttavia tekijöitä, kuten kontrastiherkkyyttä, värienerottelukykyä ja perifeeristä näkökenttää. Toiminnallisia haasteita aiheuttavat työelämän, arjen ja harrastusten näkövaatimukset, kuten lukunopeus, hämäräadaptaatio, kohteen havaitsemiskyky ja yhteisnäkö. Ennen kaihileikkausta taulun avulla mitattu näöntarkkuus ei korreloi potilaiden arvioon hoidon tarpeen kiireellisyydestä, leikkauksella saatavaan toiminnallisen näkökyvyn muutokseen eikä potilastyytyväisyyteen (2–4).
Hoitoon pääsy tulisi ratkaista yksilöllisesti toiminnallisen haitan perusteella.
Euroopan kaihiyhdistyksen rahoittama tutkimus (55 Lundstrom M, Barry P, Henry Y, Rosen P, Stenevi U. Evidence-based guidelines for cataract surgery: guidelines based on data in the European Registry of Quality Outcomes for Cataract and Refractive Surgery database. J Cataract Refract Surg 2012;38:1086–93.) ja arvostetut kansainväliset suositukset (66 The American Academy of Ophthalmology Preferred Practice Pattern Cataract/Anterior Segment Panel. Cataract in the Adult Eye PPP - 2016. www.aao.org/preferred-practice-pattern/cataract-in-adult-eye-ppp-2016,77 NICE guideline. Cataracts in adults: management. 2017. www.nice.org.uk/guidance/ng77/chapter/Recommendations) ohjeistavat, että näöntarkkuutta leikkaushoidon yksinomaisena valintakriteerinä tulisi välttää. Optimaalisissa valaistusolosuhteissa suuren kontrastin kirjasinasulla näkötaululta mitattu kaukonäkö aliarvioi kaihin aiheuttamaa toiminnallista haittaa potilaiden arjessa. Suositukset Tanskassa ja Ruotsissa yhtyvät näkemykseen.
Ennalta määritelty näöntarkkuuden raja-arvo ei ennusta kaihileikkauksen vaikutusta toiminnalliseen haittaan (8–10). Kaihileikkauksen valintakriteerien arvioimiseksi on kehitetty lomake, joka pyrkii huomioimaan kaihin aiheuttaman subjektiivisen haitan potilaan päivittäisissä toiminnoissa (88 Lundstrom M, Albrecht S, Hakansson I ym. NIKE: a new clinical tool for establishing levels of indications for cataract surgery. Acta Ophthalmol Scand 2006;84:495–501.). Sen on osoitettu seulovan kaihileikkauksesta hyötyvät ja nopeuttavan eniten hoitoa tarvitsevien potilaiden leikkaukseen pääsyä (11–13).
Britanniassa tehty matemaattinen mallinnus (1414 Sparrow JM, Taylor H, Qureshi K ym. The Cataract National Dataset electronic multi-centre audit of 55,567 operations: risk indicators for monocular visual acuity outcomes. Eye (Lond) 2012;26:821–6.) osoitti, että näöntarkkuuskriteeristä luopuminen aikaistaa oireisten potilaiden leikkaukseen pääsyä ja parantaa kaihileikkauksen riski-hyötysuhdetta. Sekä ensimmäisen että toisen silmän kaihin vuoksi näköoireita kokevista potilaista valtaosalle välitön hoitoonpääsy oli kustannustehokkaampi vaihtoehto kuin se, että leikkaukseen pääsyä lykättiin, kunnes näöntarkkuusraja on saavutettu. Ainoastaan silloin, kun iäkkäällä potilaalla oli suurentunut leikkausriski ja vähäinen odotusarvo elämänlaadun kohenemisen suhteen, välitöntä leikkaushoitoa ei pidetty perusteltuna.
Todellisiin kliinisiin seurantatuloksiin perustuvat rekisteritulokset osoittavat, että näöntarkkuuskriteereistä luopuminen parantaa hoitoon pääsyä lisäämättä palvelutarjontaan kohdistuvaa kasvua. EU:n rahoittama ja Euroopan kaihiyhdistyksen hallinnoima, nykyisellään 12 EU-maata ja 2 muuta maata kattava rekisteri sisältää kumulatiivisesti yli 2,7 miljoonan kaihileikkauksen tiedot. Leikkausta edeltävä paremmin näkevän silmän kaukonäkö parhaalla lasikorjauksella oli 0,5 tai parempi 78 %:lla (maakohtaisesti 56–96 %) (1515 European Society of Cataract and Refractive Surgeons. Annual Report 2017 based on data from the European Registry of Quality Outcomes for Cataract and Refractive Surgery. www.eurequo.org/wp-content/uploads/2018/11/EUREQUO_Annual_Report2017.pdf).
Eurostatin rekisterin perusteella kaihileikkauksia tehdään Suomessa väestöön suhteutettuna enemmän kuin mm. muissa Pohjoismaissa, näöntarkkuuskriteereistämme huolimatta (1616 https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=File:Cataract_surgery,_2016_(per_100_000_inhabitants)_HLTH18.png). Leikkaukseen tulevat potilaat ovat meillä iäkkäämpiä ja heikompinäköisiä kuin muissa maissa. Heikko kaihileikkausta edeltävä näöntarkkuus on tunnettu komplikaatioriskiä lisäävä tekijä (1717 Lundstrom M, Goh PP, Henry Y ym. The changing pattern of cataract surgery indications: a 5-year study of 2 cataract surgery databases. Ophthalmology 2015;122:31–8.).
Lonkka- ja rankamurtumiin johtaneiden kaatumisten sekä moottoriajoneuvojen kolarien on todettu merkittävästi vähentyneen kaihileikkauksen jälkeen (18–20). Yli 70-vuotiaassa väestössä kaihileikkauksen on osoitettu mm. vähentävän dementian ilmaantumista (2121 Yu WK, Chen YT, Wang SJ, Kuo SC, Shia BC, Liu CJ. Cataract surgery is associated with a reduced risk of dementia: a nationwide population-based cohort study. Eur J Neurol 2015;22:1370–7, e79–80.). Tyypin 2 diabeetikoilla leikkaus on parantanut elämänlaatua ja glukoositasapainon säätelyä (2222 Bar-Oz D, Hecht I, Achiron A ym. Glycemic control and quality of life following cataract surgery in patients with type 2 diabetes and without maculopathy. Curr Eye Res 2018;43:96–101.). Kaihin hoitoon pääsy tulisikin ratkaista yksilöllisesti toiminnallisen haitan perusteella.