1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Miten moderni virusdiagnostiikka auttaa kliinikkoa
Tiede­pääkirjoitus 5/2016 vsk 71 s. 283

Miten moderni virusdiagnostiikka auttaa kliinikkoa

Kuvituskuva 1

Tytti Vuorinen

dosentti, ylilääkäri

Turun yliopisto ja TYKS,

kliinisen virologian osasto, mikrobiologia ja genetiikka

Kuvituskuva 2

Ville Peltola

professori, osastonylilääkäri

Turun yliopisto ja TYKS,

Lasten ja nuorten klinikka

ville.peltola@utu.fi

   

Molekyylibiologisten menetelmien ansiosta virusinfektioiden diagnostiikka on viime vuosina edistynyt huomattavasti. Virusten nukleiinihappojen (DNA, RNA) osoittaminen, useimmiten polymeraasiketjureaktiolla (PCR), on nykyään virologista diagnostiikkaa tekevien laboratorioiden päivittäistä toimintaa. Verrattuna perinteisiin virologisiin diagnoosimenetelmiin PCR-menetelmien etuja ovat nopeus, suuri herkkyys ja tarkkuus. Näytteen käsittelyyn ja testin suorittamiseen kuluu parhaimmillaan vain muutamia tunteja ja tulos voidaan antaa kliinikolle samana päivänä. Lisäksi PCR-menetelmillä voidaan todeta viruksia, jotka eivät kasva soluviljelmissä tai joille ei ole toistaiseksi onnistuttu kehittämään kliiniseen käyttöön soveltuvaa antigeeninosoitustestiä. Esimerkiksi vakaviakin hengitystieinfektioita aiheuttavat bokavirus ja monet rinovirukset voidaan diagnosoida vain PCR-menetelmällä.

Viime aikoina kehitystyö on johtanut monianalyyttisiin PCR-testeihin, joilla voidaan tunnistaa useiden virusten nukleiinihappoja yhdestä näytteestä samanaikaisesti. Menetelmän herkkyys on tosin joidenkin virusten suhteen huonompi kuin yksittäisen PCR-testin. Menetelmä on parantanut erityisesti hengitystieinfektioiden ja keskushermostoinfektioiden diagnostiikkaa. Jopa kokeneen lääkärin on vaikeaa erottaa eri hengitystievirusinfektioita toisistaan pelkästään kliinisten oireiden perusteella (11 Peltola V, Reunanen T, Ziegler T, Silvennoinen H, Heikkinen T. Accuracy of clinical diagnosis of influenza in outpatient children. Clin Infect Dis 2005;15:1198–200.), joten erillisiä PCR-testejä ei kannata käyttää diagnostiikassa muuhun kuin tietyn yksittäisen virusinfektion poissulkuun. Kaikki tärkeimmät hengitystie- ja keskushermostoinfektioiden aiheuttajat voidaankin diagnosoida nopeasti monianalyyttisen PCR-testin avulla. Kun testiin yhdistetään tärkeimpien kyseisiä infektioita aiheuttavien bakteerien tunnistus, se yltää parhaimmillaan jopa 30 hengitystiepatogeenin ja 13 keskushermostopatogeenin yhtäaikaiseen tunnistamiseen. Nykyään nuhakuumeen aiheuttaja löydetään lähes varmasti (22 Ruohola A, Waris M, Allander T, Ziegler T, Heikkinen T, Ruuskanen O. Viral etiology of common cold in children, Finland. Emerg Infect Dis 2009;15:344–6.).

PCR-menetelmillä voidaan todeta viruksia, jotka eivät kasva soluviljelmissä.

Viruksia ei pidetä enää pelkästään vähäoireisten ylähengitystieinfektioiden aiheuttajina, vaan ne ovat myös merkittäviä alahengitystiepatogeeneja. Keuhkokuumetta sairastavista lapsista noin 70 %:lta löytyy indusoiduista yskösnäytteistä virusetiologia (33 Honkinen M, Lahti E, Österback R, Ruuskanen O, Waris M. Viruses and bacteria in sputum samples of children with community-acquired pneumonia. Pediatr Pulmonol 2014;49:1020–7.), ja aikuisten tehohoitoa vaativissa kotisyntyisissä keuhkokuumeissa alahengitystienäytteistä virus löytyy jopa 49 %:lta (44 Karhu J, Ala-Kokko TI, Vuorinen T, Ohtonen P, Syrjälä H. Lower respiratory tract virus findings in mechanically ventilated patients with severe community-acquired pneumonia. Clin Infect Dis 2014;59:62–70.). Noin 95 % lasten akuuteista uloshengitysvaikeuskohtauksista on viruksen laukaisemia (55 Jartti T, Waris M, Niesters HG, Allander T, Ruuskanen O. Respiratory viruses and acute asthma in children. J Allergy Clin Immunol. 2007;120:216.). Rinovirus on yleisin sekä ylä- että alahengitystieinfektioiden aiheuttaja. Varhaislapsuuden rinovirusinfektioon liittyvällä hengityksen vinkumisella on osoitettu olevan yhteys myöhemmin kehittyvään astmaan (66 Jackson DJ, Gangnon RE, Evans MD ym. Wheezing rhinovirus illnesses in early life predict asthma development in high-risk children. Am J Respir Crit Care Med 2008;178:667–72.).

Lue myös

Immunosuppressiopotilaiden hengitystievirusinfektiot ovat usein vaikeaoireisia ja pitkäkestoisia (77 Kainulainen L, Vuorinen T, Rantakokko-Jalava K, Österback R, Ruuskanen O. Recurrent and persistent respiratory tract viral infections in patients with primary hypogammaglobulinemia. J Allergy Clin Immunol 2010;126:120–6.,88 Renaud C, Xie H, Seo S ym. Mortality rates of human metapneumovirus and respiratory syncytial virus lower respiratory tract infections in hematopoietic cell transplantation recipients. Biol Blood Marrow Transplant 2013;19:1220–6.). Viruseritys voi kestää tavallista pidempään, useita kuukausia. Rino- ja RS-virus ovat yleisimmät löydökset syöpälasten kuumeperiodeissa (99 Koskenvuo M, Möttönen M, Rahiala J ym. Respiratory viral infections in children with leukemia. Pediatr Infect Dis J 2008;27:974–80.). Myös vastasyntyneet ovat alttiita vakaville virusinfektioille. Oireet muistuttavat usein bakteerin aiheuttamaa septistä infektiota, ja siksi niitä hoidetaan mikrobilääkkein. Krooniset keuhko- ja sydänsairaudet altistavat vastasyntyneet vakaville, jopa hengenvaarallisille RS- ja rinovirusinfektioille.

Hengitystievirusinfektioista vain influenssaan on käytettävissä antiviraalinen lääkevalmiste. Nopea etiologinen diagnostiikka saattaa kuitenkin vähentää turhia antibioottihoitoja sekä muiden laboratoriokokeiden ja kuvantamistutkimusten käyttöä. Se myös ohjaa hoitavaa yksikköä sairastuneiden kohortoinnissa tartuntojen ehkäisemiseksi. Laajalla monianalyysitestillä saatetaan toisaalta löytää virus, joka ei ole varsinainen taudinaiheuttaja. Tarvitaankin kliinikon ja virologin asiantuntemusta ja tiivistä yhteystyötä, jotta modernin virusdiagnostiikan suuri potentiaali saadaan valjastetuksi paremmin potilaita hyödyttävään käyttöön.

Kirjoittajat
Tytti Vuorinen
dosentti, ylilääkäri
Turun yliopisto ja TYKS,
kliinisen virologian osasto, mikrobiologia ja genetiikka
tytti.vuorinen@utu.fi
Ville Peltola
professori, osastonylilääkäri
Turun yliopisto ja TYKS,
Lasten ja nuorten klinikka
ville.peltola@utu.fi
Kirjallisuutta
1
Peltola V, Reunanen T, Ziegler T, Silvennoinen H, Heikkinen T. Accuracy of clinical diagnosis of influenza in outpatient children. Clin Infect Dis 2005;15:1198–200.
2
Ruohola A, Waris M, Allander T, Ziegler T, Heikkinen T, Ruuskanen O. Viral etiology of common cold in children, Finland. Emerg Infect Dis 2009;15:344–6.
3
Honkinen M, Lahti E, Österback R, Ruuskanen O, Waris M. Viruses and bacteria in sputum samples of children with community-acquired pneumonia. Pediatr Pulmonol 2014;49:1020–7.
4
Karhu J, Ala-Kokko TI, Vuorinen T, Ohtonen P, Syrjälä H. Lower respiratory tract virus findings in mechanically ventilated patients with severe community-acquired pneumonia. Clin Infect Dis 2014;59:62–70.
5
Jartti T, Waris M, Niesters HG, Allander T, Ruuskanen O. Respiratory viruses and acute asthma in children. J Allergy Clin Immunol. 2007;120:216.
6
Jackson DJ, Gangnon RE, Evans MD ym. Wheezing rhinovirus illnesses in early life predict asthma development in high-risk children. Am J Respir Crit Care Med 2008;178:667–72.
7
Kainulainen L, Vuorinen T, Rantakokko-Jalava K, Österback R, Ruuskanen O. Recurrent and persistent respiratory tract viral infections in patients with primary hypogammaglobulinemia. J Allergy Clin Immunol 2010;126:120–6.
8
Renaud C, Xie H, Seo S ym. Mortality rates of human metapneumovirus and respiratory syncytial virus lower respiratory tract infections in hematopoietic cell transplantation recipients. Biol Blood Marrow Transplant 2013;19:1220–6.
9
Koskenvuo M, Möttönen M, Rahiala J ym. Respiratory viral infections in children with leukemia. Pediatr Infect Dis J 2008;27:974–80.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona tyhjensi luentosalit

Periaatteessa kaikki on muuttunut, kertoo Lauri Salaja.

Ajassa
”Vastaamon tietomurto on herätys terveydenhuollolle”

Terveydenhuollon tietoturvaa pitää jatkuvasti arvioida, sanoo Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski.

Ajassa
Lääkärilehti voi myöhästyä

Lääkärilehden postitus myöhästyi keskiviikkona.

Kolumni
Osaamattomuuden ylistys

Kukaan ei osaa, eikä voi osata kaikkea, kirjoittaa Miila Halonen.

Pääkirjoitus
Kollegiaalisuus ulottuu myös verkkoon

Kollegiaalisuusohjeet velvoittavat meitä käyttäytymään toisiamme kohtaan asiallisesti, kirjoittaa Jan Schugk.

Ajassa
Viikko täyttyi etäluennoista ja kloonauksesta

Lääkärilehti seuraa Ronja Vaaraman ­lääketieteen opintoja.