1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Potilas voi rekisteröidä EKG:nsä, mutta mihin sitä voi käyttää?
Tiede­pääkirjoitus 18/2017 vsk 72 s. 1131 - 1132

Potilas voi rekisteröidä EKG:nsä, mutta mihin sitä voi käyttää?

Kuvituskuva 1

Tuomo Nieminen

professori, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri

Eksote ja Helsingin yliopisto, sisätaudit

Kuvituskuva 2

Jukka Putaala

dosentti, neurologian erikoislääkäri

HYKS ja Helsingin yliopisto, neurologia

   

EKG:n rekisteröinti on nykyelektroniikalla mahdollista myös muille kuin terveydenhuollon ammattilaisille. Samalla potilaan rooli on muuttumassa merkittävästi.

Uusia EKG:tä tallentavia laitteita on kehitetty lukuisin lähestymistavoin (11 Fung E, Järvelin MR, Doshi RN ym. Electrocardiographic patch devices and contemporary wireless cardiac monitoring. Front Physiol 2015;6:149.). Holterlaitteita on miniatyrisoitu niin, että ne voidaan kiinnittää suoraan elektrodilaastareihin tai sykevöihin. Laitteet lähettävät EKG:n pilvipalvelimelle joko itse tai Bluetooth-yhteyttä hyödyntäen matkapuhelimen välityksellä. Osa laitteistoista tallentaa vain poikkeaviksi havaitsemansa EKG-kohdat, joten niitä voi käyttää pitkään muistin täyttymättä. Tämä tosin voi hukata osan rytmihäiriöiden informaatiosta.

Potilas voi itse rekisteröidä EKG:n oireiston aikana.

Oireettoman eteisvärinän etsimisessä on hyödyllistä pitää laite jatkuvassa käytössä tietyn ajan. Aivoinfarktin sairastaneiden useita viikkoja jatkuvasta EKG-seurannasta onkin jo suosituksia, jos sairauden syy on epäselvä (22 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Aivoinfarkti ja TIA. Käypä hoito -suositus 1.11.2016. www.kaypahoito.fi.).

Käytettävissä on lukuisia laitteita, joilla potilas voi itse rekisteröidä EKG:n oireiston aikana, ja niitä käytetään jo laajasti. EKG voidaan tallentaa esimerkiksi asettamalla peukalot elektrodeille. Matkapuhelimeen voidaan liittää joko EKG-lisälaite tai yhden EKG-kytkennän mittaava lisäkuori. Puhelin saattaa jo lähivuosina seuloa huomaamattasi eteisvärinää aina, kun pidät puhelinta korvalla (33 Kwon S, Lee D, Kim J ym. Sinabro: A smartphone-integrated opportunistic electrocardiogram monitoring system. Sensors (Basel) 2016;16(3). doi: 10.3390/s16030361.).

Sydämen sähköistä toimintaa mittaavia sykemittareita on käytetty jo vuosikymmenet. Sykemittarin rekisteröimän EKG:n peräkkäisten R-piikkien väleistä muodostuvasta aikasarjasta voidaan määrittää ns. sykevariaatio, josta on arvioitu palautumista ja työhyvinvointia. Varsinaista lääketieteellistä käyttöä sillä ei toistaiseksi ole. Sykemittarien hyödyllisyydestä rytmihäiriöiden tunnistamisessa on niukasti näyttöä.

Fotopletysmografia on optinen tekniikka, jossa mitataan paikallisia veritilavuuden muutoksia. Tekniikan tunnetuin sovellus on happisaturaation määrittävä pulssioksimetri. Useiden valmistajien rannekelloissa on fotopletysmografinen toiminto, joka mittaa sykkeen kohtalaisen tarkasti (44 Wallen MP, Gomersall SR, Keating SE, Wisløff U, Coombes JS. Accuracy of heart rate watches: implications for weight management. PLoS One 2016;11:e0154420.). Useimmilla älypuhelimilla voidaan tunnistaa syke ilman lisälaitteita hyödyntämällä puhelimen salamaa ja kameraa.

Sydämen sähköinen rytmi kertoo, mistä sydämen rakenteesta impulssi alkaa. Se on elektrofysiologinen käsite, eikä sitä periaatteessa voi määrittää pulssianalyysistä. Kuitenkin jos fotopletysmografisesti määritetyn pulssin huippukohta tunnistetaan luotettavasti, voidaan peräkkäisten huippukohtien välisiä aikaeroja tarkastelemalla tehdä päätelmiä myös rytmistä. Näin on optimioloissa saatu varsin luotettava tieto myös eteisvärinästä (55 McManus DD, Chong JW, Soni A ym. PULSE-SMART: Pulse-based arrhythmia discrimination using a novel smartphone application. J Cardiovasc Electrophysiol 2016;27:51–7.). Vielä ollaan kuitenkin etäällä siitä, että tätä tietoa voisi käyttää hoidossa.

Lue myös

Onko uusista EKG-menetelmistä hyötyä vai haittaa? Osa niistä on jo nyt sellaisessa kliinisessä käytössä, että ne voivat parantaa rytmihäiriöiden tunnistamista kustannustehokkaasti. Niillä voisi olla jopa kansantaloudellista merkitystä, jos eteisvärinää seulotaan suuren riskin väestöstä ja rytmihäiriön löytyessä aloitetaan antikoagulaatio estämään aivoinfarkteja (66 Aronsson M, Svennberg E, Rosenqvist M ym. Cost-effectiveness of mass screening for untreated atrial fibrillation using intermittent ECG recording. Europace 2015;17:1023–9.,77 Lindsberg P, Nieminen T, Putaala J. Aika aloittaa eteisvärinän seulonta? Duodecim 2016;132:2291–3.). Mikäli potilas on omatoimisesti hankkinut itsellensä pienen EKG-laitteen, jonka EKG-muistissa näkyy eteisvärinän episodi, on edettävä normaaliin tapaan aivoinfarktin riskin arviointiin ja mahdolliseen antikoagulaatiohoitoon.

Erilaiset menetelmät rytmin määrittämiseen yleistyvät riippumatta siitä, onko niitä tutkittu asianmukaisesti. Lääkärikunnan on hyvä olla aktiivinen, seurata kentän muutoksia ja tehdä yhdessä yritysten kanssa tutkimus- ja kehitystyötä tällaisen mobiiliteknologian mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

Kirjoittajat
Tuomo Nieminen
professori, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri
Eksote ja Helsingin yliopisto, sisätaudit
Jukka Putaala
dosentti, neurologian erikoislääkäri
HYKS ja Helsingin yliopisto, neurologia
Sidonnaisuudet

Tuomo Nieminen: Konsultointipalkkiot (Boehringer Ingelheim, Medieta), apurahat (Abbvie, Medtronic), luentopalkkiot (AstraZeneca, BMS, Boehringer Ingelheim, FCG Koulutus, GE Healthcare, Medtronic, Orion, Pfizer, Sanofi), matka-, majoitus- ja kokouskulut (Boehringer Ingelheim, Pfizer, St. Jude Medical).
Jukka Putaala: Tutkimusyhteistyö (BcB Medical, Nokia Technologies, VitalSignum), konsultointipalkkiot (Bayer, BMS-Pfizer, Boehringer-Ingelheim, Medtronic), asiantuntijalausunto (BMS-Pfizer) apurahat (St Jude Medical), luentopalkkiot (Bayer, BMS-Pfizer, Boehringer-Ingelheim, Orion Pharma, St Jude Medical).

Kirjallisuutta
1
Fung E, Järvelin MR, Doshi RN ym. Electrocardiographic patch devices and contemporary wireless cardiac monitoring. Front Physiol 2015;6:149.
2
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Aivoinfarkti ja TIA. Käypä hoito -suositus 1.11.2016. www.kaypahoito.fi.
3
Kwon S, Lee D, Kim J ym. Sinabro: A smartphone-integrated opportunistic electrocardiogram monitoring system. Sensors (Basel) 2016;16(3). doi: 10.3390/s16030361.
4
Wallen MP, Gomersall SR, Keating SE, Wisløff U, Coombes JS. Accuracy of heart rate watches: implications for weight management. PLoS One 2016;11:e0154420.
5
McManus DD, Chong JW, Soni A ym. PULSE-SMART: Pulse-based arrhythmia discrimination using a novel smartphone application. J Cardiovasc Electrophysiol 2016;27:51–7.
6
Aronsson M, Svennberg E, Rosenqvist M ym. Cost-effectiveness of mass screening for untreated atrial fibrillation using intermittent ECG recording. Europace 2015;17:1023–9.
7
Lindsberg P, Nieminen T, Putaala J. Aika aloittaa eteisvärinän seulonta? Duodecim 2016;132:2291–3.

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Oksikodoni sopii synnytyskivun lievitykseen

Avautumisvaiheen alkuvaiheessa ihonalaisesti annettu oksikodoni lievitti supistusten aikaisia kipuja tehokkaasti.

Ajassa
Työhyvinvointi jopa parani

Krooninen väsymys väheni koronakeväänä, raportoi Työterveyslaitos.

Blogi
Elokuu – paluu pienempiin bootseihin

Tuhkimon taika haihtuu ja palataan takaisin omaan arkeen, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Kommentti
Uusi normaali: lapset kärkeen

On aika herätellä keskustelua yhteiskunnan tärkeysjärjestyksestä, kirjoittaa Silja Kosola.

Ajassa
Poikkeusaika ei vähentänyt päivystysleikkauksia

Päivystyskirurgian saatavuus on turvattava myös poikkeusaikoina, osoittaa TAYS:n johtama tutkimus koronakeväältä.

Ajassa
Suomessa aletaan tutkia koronavirusepidemian vaikutusta syöpäpotilaisiin

Tutkimuksessa selvitetään, miten koronavirustartunta vaikuttaa syöpien diagnosointiin, syöpähoitojen aloittamiseen, annettuihin syöpähoitoihin, niiden haittavaikutuksiin sekä potilaiden elämänlaatuun ja elinaikaan.