BMJ otti helmikuun alussa tiukan näkökulman koronakuolemiin. Se kysyi artikkelissaan, syyllistyvätkö päättäjät murhaa tai rikokseen ihmisyyttä vastaan, jos he aiheuttavat tietoisesti kuolemia talouden tai laumasuojan nimissä (11 https://www.bmj.com/content/372/bmj.n314).
Kysymys on toki teoreettinen. Mutta se on tärkeä: tuleeko elämää suojella kaikin keinoin seurauksista piittaamatta?
Rokotusjärjestys on ollut oikea ja sulkutoimet perusteltuja.
Ja miten määritellä elämä? Säästyneitä elinvuosina vai yksittäisinä ihmishenkinä?
Kauppalehti kysyi lukijoidensa rokotusnäkemyksiä helmikuun lopulla (22 https://www.kauppalehti.fi/uutiset/pitaisiko-miehet-porssipomot-ja-poliitikot-rokottaa-ensin-nain-kauppalehden-lukijat-kritisoivat-koronarokotusjarjestysta-mita-hyotya-on-rokotteesta-jos-tyossakayva-kansanosa-saa-koronan/e7c38fab-7cd2-432d-8f78-8c5f50ebcaff). Otsikko oli raflaava: Pitäisikö miehet, pörssipomot ja poliitikot rokottaa ensin?
Vaikka valtaosa kannatti valittua järjestystä, neljäsosalle se ei kelvannut.
Yksi kommentti kyselystä kuului seuraavasti:
Mitä hyötyä on rokotteesta, jos työssäkäyvä kansanosa saa koronan ja tehtaat ja kaikki muu pysähtyy? Hoitokodeistako 85+-vuotiaat haetaan töihin?
Kansanedustaja Ano Turtiainen ilmaisi maaliskuun alussa mielipiteensä yhtä selvästi. Kenenkään ei hänen mukaansa pitäisi noudattaa hallituksen sulkutoimia. Koronaan kuolevat iäkkäät, jotka kuolisivat muutenkin (33 https://www.is.fi/politiikka/art-2000007836072.html).
Poliitikot onneksi tuomitsivat puheen nopeasti. Korostettiin ihmisarvon jakamattomuutta ja sitä, että eduskunnan tehtävä on suojella terveyttä ja elämää.
Turtiaisen puhe on helppo kuitata yksittäisenä ylilyöntinä.
Äänestäjille hän kuitenkin puhui. Esson baareissa ja keskustelupalstoilla hallitus toimii väärin. Pitäisi antaa kaikkien kukkien kukkia ja rokottaa ensin työikäiset, jotta koronan leviäminen hidastuisi, saataisiin laumasuoja ja työ- sekä siviilielämä palaisivat raiteilleen.
Äänestäjillä on oikeus mielipiteeseensä. Poliitikot saavat heiltä aikanaan tuomionsa.
Oikeusoppineet saavat keskustella, pitäisikö tuomita muutenkin. Tuskin tämä Suomea koskee. Rokotusjärjestys on ollut oikea ja sulkutoimet perusteltuja. Tavoitteena on ollut estää vakavia tautitapauksia, ennenaikaisia kuolemia, elinvuosien menetyksiä ja ylläpitää terveydenhuollon kantokykyä, kuten kuuluukin.
Lääkärin etiikka tukee tätä. Kaksi sen tärkeää periaatetta ovat elämän ja ihmisarvon kunnioittaminen. Kliinisessä työssä elämän kunnioittaminen velvoittaa huolehtimaan potilaan hengen säilymisestä mahdollisimman pitkään. Elämän lyhentäminen on moraalisesti väärin.
Lääketieteellisen etiikan professori Veikko Launis ilmaisee tuoreessa Lääkärin etiikka -kirjassa näin (44 https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/29259/laakarin-etiikka-2021.pdf):
Hyödyn maksimoiminen niin, että silmämääränä pidetään yksinomaan hoidon tuomaa taloudellista hyötyä, on moraalisesti kestämätöntä. – – Oikeudenmukaisuus ja ihmisarvon kunnioittaminen vaativat, että kaikilla on tasapuoliset mahdollisuudet oman terveyden ylläpitämiseen ja ihmisarvoiseen hoitoon.
Riskiryhmät ja iäkkäät rokotukselle ensin. Ja heitä suojellaan.
Vasta tämän jälkeen peliin astuvat taloudelliset ja alueelliset tekijät. Kenttä siirtyy silloin poliitikoille sekä perustuslakiasiantuntijoille.
BMJ laskee, että puolet maailman koronakuolemista on viidestä maasta: Yhdysvalloista, Brasiliasta, Intiasta, Meksikosta ja Britanniasta. Näiden maiden johtajien toiminta voidaan tuomita ainakin eettisesti vastuuttomaksi. Elämän tulee painaa äänestäjää enemmän.
