1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Hoitajareseptin hyödyt osoittamatta
Pääkirjoitus 44/2018 vsk 73 s. 2535

Hoitajareseptin hyödyt osoittamatta

Kuvituskuva 1

Marjo Parkkila-Harju

puheenjohtaja

Suomen Lääkäriliitto

Keskustelu sote-uudistuksesta käy kuumana. Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että erityisesti perustasolla tavoitteena pitää olla yhdenvertaisemmat palvelut ja niiden parempi saatavuus.

Eurooppalaisittain erikoista on se, että meillä terveyskeskuslääkärin aikaa joutuu odottamaan, usein jopa viikkoja.

Näennäisiin yrityksiin parantaa terveyspalvelujärjestelmää ei ole enää varaa.

Monenlaisia ratkaisuja on esitetty.

Lääkärien koulutusmäärien lisääminen ei vain auta perusterveydenhuoltoa, kun lääkärien määrää terveyskeskuksissa ei ole lisätty.

Työnjaon kehittämistoimena on ehdotettu hoitajien rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden laajentamista.

Lain mukaan potilaan lääketieteellisestä taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta päättää laillistettu lääkäri. Reseptiä kirjoittaessaan tai uusiessaan lääkäri ottaa aina vastuun potilaan hoidosta ja lääkehoidosta.

Sairaanhoitajilla on vuodesta 2010 lähtien ollut mahdollisuus hankkia rajattu lääkkeenmääräämisoikeus erityiskoulutuksella. Koulutuksen on suorittanut kahdeksassa vuodessa noin 350 hoitajaa.

Hoitajien erityiskoulutuksen merkitys on jäänyt valtakunnallisesti hyvin vähäiseksi. Toimintamalliin ehdotettua laajennusta on perusteltu muissa maissa tehdyillä tutkimuksilla. Terveydenhuoltojärjestelmät ja hoitajien koulutus poikkeavat eri maissa huomattavasti.

Lääkäriliitto halusi saada riippumattoman katsauksen, voiko näistä muualla tehdyistä tutkimuksista tehdä päätelmiä Suomen tilanteeseen.

Tässä lehdessä julkaistaan yhteenveto Summaryx Oy:n tekemästä katsauksesta (s. 2580–1). Siinä todetaan, että muualla julkaistujen tutkimusten tuloksia on vaikea soveltaa Suomeen ja että toiminnan kustannusvaikuttavuudesta ei ole näyttöä. Lisäksi tuli esiin julkaisuharhan mahdollisuus, koska on luultavaa, että lääkärivetoista hoitoa suosivia tutkimuksia on vielä julkaisematta.

Suomessa jo toteutuneet muutokset ovat tehneet hoitajareseptin tarpeettomaksi. Reseptien voimassaolon pidentyminen kahteen vuoteen vähentää reseptikuormitusta, ja lääkärit voivat potilasturvallisesti hoitaa monet asiat etänä.

Terveyskeskuslääkäri kirjoittaa tai uusii yhteensä noin 5 700 reseptiä vuodessa. Jokaisena työpäivänään noin 25 kappaletta (11 Kelasto. http://raportit.kela.fi/linkki/38969201). Vuonna 2014 korvattuja reseptejä oli kaikkiaan 40,8 miljoonaa. Hoitajien osuus tästä oli 0,2 promillea (22 Työnjakoa uudistamalla nopeammin hoitoon ja joustavuutta palveluihin – selvitys rajatun lääkkeenmääräämisen toteutumisesta ja kehittämisehdotukset. STM raportteja ja muistioita 2015:49.).

Hoitajan pitää lääkemääräystä eli hoitopäätöstä tehdessään pystyä tekemään samalla erotusdiagnostiikkaa, ottaa huomioon muut sairaudet ja lääkitykset yhteisvaikutuksineen – myös ne, joihin hän ei ole saanut erityiskoulutusta.

Lue myös

Lääkehoidot myös kehittyvät koko ajan, ja mitä useampi taho osallistuu potilaan lääkehoitoon, sen haastavammaksi hoitojen hallinta käy. Lääkitysten määrääminen onkin syytä jättää lääkäreille, jotka on siihen koulutettu ja jotka niitä jatkuvasti määräävät. Tietoteknisillä ratkaisuilla tulisi vapauttaa lääkärien aikaa potilaiden kokonaisvaltaisempaan lääkitysten hallintaan.

Perusterveydenhuollossa on todellista rahoitus- ja resurssivajetta sekä lääkärien että hoitajien määrissä. Ei ole järkevää yrittää paikata vajetta siirtämällä lääkärien ydintehtäviä hoitajille pirstoen lääkehoidon kokonaisuutta ja hämärtäen hoitovastuuta.

Lääkäriliiton mielestä terveydenhuollon eri ammattiryhmien välistä työnjakoa tulee kehittää yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä potilaiden parhaaksi niin, että ammattilaiset voivat keskittyä koulutustaan ja kokemustaan vastaavaan työhön.

Lääketiede pohjautuu tutkittuun tietoon ja hoitomenetelmät näyttöön perustuvaan päätöksentekoon. Terveyspalvelujärjestelmänkin kehittämisen tulisi pohjautua tutkittuun tietoon, osoitettuun hyötyyn ja kustannustehokkuuteen. Näennäisiin parantamisyrityksiin ei ole enää varaa.

Kirjoittajat
Marjo Parkkila-Harju
puheenjohtaja
Suomen Lääkäriliitto
Kirjallisuutta
1
Kelasto. http://raportit.kela.fi/linkki/38969201
2
Työnjakoa uudistamalla nopeammin hoitoon ja joustavuutta palveluihin – selvitys rajatun lääkkeenmääräämisen toteutumisesta ja kehittämisehdotukset. STM raportteja ja muistioita 2015:49.

Etusivulla juuri nyt

Blogi
Työtä vuorotta?

Pääsin testaamaan toisenlaista työaikaa ja huomasin nopeasti eron, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Tieteessä
Väitös: Sote-uudistus ei onnistu ilman yhteisiä tavoitteita

Väitöstutkija ehdottaa luovan hallinnan mallia, jonka avulla voidaan johtaa ja kehittää alueellisia sote-palvelutuotannon arvoverkkoja.

Tieteessä
Nielemisvaikeus on monen sairauden oire

Potilaan huolellinen haastattelu auttaa erottamaan jatkoselvittelyjä vaativat tilat.

Tieteessä
Nuoruuden vakava mielenterveyden häiriö jättää jäljen työuraan

Mielenterveyden takia sairaalahoidossa alle 25-vuotiaana olleilla on muita heikommat näkymät työmarkkinoilla, osoittaa tutkimus.

Tieteessä
Yksinkertainen tietokonemalli voi ennustaa vamman jälkeisen nivelrikon

Menetelmää voidaan hyödyntää esimerkiksi arvioitaessa päätyykö potilas leikattavaksi.