1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Korona, tiede ja luottamus
Pääkirjoitus 41/2021 vsk 76 s. 2277

Korona, tiede ja luottamus

Kuvituskuva 1

Koronapandemia on synnyttänyt uudenlaista ja paikoin voimakasta epäluottamusta rokotuksia, lääketiedettä, lääkärikuntaa ja viranomaisia kohtaan. Jopa koko pandemia on kyseenalaistettu.

Sosiaalinen media tyrkyttää mitä oudoimpia tarinoita rokotusten sivuvaikutuksista, salaliitoista, 5G-kytkennöistä, mikrosiruista ja vaikka mistä.

Näyttöön perustuvaa lääketiedettä ei ole, jos näyttöön ei voi luottaa.

Pandemian alkuvaiheessa tiedolle oli valtava tarve, mutta sitä oli niukasti. Huhut ja höpinät saivat tilaa. Asiaa eivät auttaneet Kiinan salailu ja johtavan suurvallan presidentin omituiset lausunnot. WHO oli byrokratiassaan hidas ja vaikutti kyvyttömältä päätöksentekoon kansainvälisen politiikan kiemuroiden vuoksi.

Media ja kansalaiset huolestuivat ja alkoivat täyttää tiedon puutetta teorioilla sekä mielipiteillä. Pohjois-Italian epidemia hälytti lääkärit ja viranomaiset myös Euroopassa. SARS saatiin aikoinaan rajoitettua ja sikainfluenssasta selvittiin. Tosin rokotuksen erittäin harvinainen narkolepsiasivuvaikutus jäi kytemään epäluulona uusia rokotteita kohtaan.

Tiedeyhteisö ja lääketeollisuus virittivät kiireesti tutkimushankkeita. Kun koronaviruksen sekvensointi oli saatu valmiiksi ja tieto jaettiin, rokotteiden kehittäminen pääsi vauhtiin. Pohjalla oli tärkeää perustutkimusta, jonka avulla mRNA-rokotteissa päästiin nopeasti liikkeelle.

Alkoi kilpajuoksu viruksen kanssa.

Paine oli valtava, kun rajoituspäätökset seurasivat toisiaan, maiden ja maakuntien rajoja suljettiin ja kansalaisia suljettiin koteihinsa.

COVID-19-potilaiden hoidosta julkaistiin kiihtyvään tahtiin vertaisarvioimattomia esijulkaisuja. Näyttää siltä, että myös tavanomaisessa vertaisarviointimenettelyssä saatettiin oikaista. Osassa tutkimuksista koeryhmät olivat pieniä, seuranta-ajat lyhyitä ja verrokkiryhmät saattoivat puuttua. Kiire on ymmärrettävissä, kun koko maailma vaati tietoa taudista, tehokkaasta hoidosta ja rokotuksista.

Vakavassakaan pandemiassa ei silti pidä hosumisella korvata tutkimuksen perusasiaa – hyvää tieteellistä käytäntöä. Tämä koskee myös tutkimustulosten julkaisua.

Hydroksiklorokiini oli yksi lääkeaine, jota tarjottiin koronainfektion hoitoon, ja siitä käynnistettiin useita tutkimuksia. Suomessakin sen kysyntä kasvoi äkillisesti, vaikka todellista näyttöä tehosta ja turvallisuudesta COVID-19-potilaiden hoidossa ei ollut.

Myös remdesiviiriin asetettiin paljon toiveita, ja ivermektiini on ollut sosiaalisen median ehdottama koronalääke. Maailmalla myös eräät poliitikot ottivat kantaa lääkehoitoon.

Lue myös

Joitakin tutkimusjulkaisuja on jo ehditty peruuttaa, kun tutkimusten ongelmat on huomattu. Jopa huippulehdet Lancet ja New England Journal of Medicine ovat joutuneet peruuttamaan artikkeleitaan. Osa niistä kuitenkin leviää edelleen sosiaalisessa mediassa.

Vakava kysymys on, oikaistiinko joissakin koronaa koskevissa tieteellisissä tutkimuksissa ja tulosten julkaisemisessa?

Miten media ja yleisö voivat luottaa tutkimustuloksiin, jos tutkimusprotokollassa fuskataan ja julkaistaan epäkurantteja tuloksia?

Tieteen olemus on lähtökohtaisesti itseään korjaava. Uudet tulokset ja toistetut kokeet vahvistavat tai kumoavat edelliset tulokset. Pandemiankin aikana tulee rajalliset tutkimusresurssit käyttää viisaasti ja varmistaa tutkimusasetelmien luotettavuus.

Kun lääkäreinä yritämme taistella humpuukia, vaarallisia hoitoja ja rokotuskielteisyyttä vastaan, perustelemme näkökulmiamme tieteellisellä tutkimuksella.

Näyttöön perustuvaa lääketiedettä ei ole, jos näyttöön ei voi luottaa.

Kirjoittajat
Kati Myllymäki
toiminnanjohtaja
Lääkäriliitto

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Olli Vapalahti: Uudessa virusvariantissa on huolestuttavia piirteitä

Vielä ei voi päätellä, miten hyvin eteläisessä Afrikassa havaittu variantti leviää erilaisissa olosuhteissa.

Tiedepääkirjoitus
Eteisvärinää löytyy, jos sitä haetaan – mutta mikä on terveyshyöty?

Eteisvärinän seulonnan terveyshyödyt ovat vielä osoittamatta, kirjoittavat Mika Lehto ja Juhani Airaksinen.

Kolumni
Tunnustan

Taide selviää kaikesta, jopa somesta, vaikka fiktion voisi jo julistaa kuolleeksi, kirjoittaa Roope Sarvilinna.

Ajassa
THL kehottaa välttämään matkustamista eteläiseen Afrikkaan

Kyseessä on varotoimi uuden koronavirusvariantin varalta.

Tieteessä
Lupaavia lääke-ehdokkaita suolen mikrobiston suojaksi antibiooteilta

Tarkempi analyysi anti­bioottien tehosta suolistobakteereihin on tähän asti puuttunut.

Tieteessä
Hyödyttääkö geenimuutosten seulonta oireettomassa neutropeniassa?

Geenitutkimuksella yritettiin selvittää, onko tila oikeasti harmiton.