• Pekka Nykänen

Kun pää ei käänny

Kuvituskuva 1

Pekka Nykänen

vastaava päätoimittaja

Lääkärilehti kirjoitti viime viikolla uskomushoidoista. Siitä miten lääkärit niihin suhtautuvat ja miten ne työssä näkyvät.

Kuten arvata saattaa, palautetta on tullut – potilailta. Saamme toimituksessa osamme lääkärien arkipäivästä: tunnepohjaista ja aggressiivista reagointia, johon on mahdotonta vaikuttaa järkisyillä. Kuten yksi haastateltu lääkäri viime viikolla kertoi, yhtään päätä hän ei ole saanut käännetyksi.

Pahinta on, jos potilas ei uskalla kertoa uskomushoidoista lääkärilleen.

Toinen kertoi onnistuneensa kerran. Aikaa kului kaksi vuotta.

Uskomushoitojen puoleen kääntyviä potilaita on todennäköisesti ajateltua enemmän, sillä monia hoitoja markkinoidaan tehokkaasti ja ihmiset ovat valmiita edistämään hyvinvointiaan hinnalla millä hyvänsä. Osa ymmärtää kokeilevansa jotain epämääräistä, tajuaa rajoitteet ja erottaa todellisuuden lupauksista. Jos oireet lievittyvät, hyvä niin. Viis siitä, miksi.

Sitten ovat raivon, toivon, uskon ja pettymyksen välimaastossa painivat, lääkäreiltä usein vaille apua jäävät potilaat.

Suomessa lääkärit ovat onneksi pitäneet päänsä kylmänä. Lääketieteeseen uskomushoitoja sotkevia lääkäreitä on kiitettävän vähän.

Liiton kyselytkin ovat osoittaneet lääkärien suhtautuvan uskomushoitoihin kriittisesti. Kriittisyys pikemmin kasvaa kuin vähenee.

Kun lääkäreitä jatkossa valmistuu koti- ja ulkomailta selvästi nykyistä enemmän, riskit kasvavat. Kaikkien on mahdoton työllistyä perinteisiin lääkärinammatteihin, joten uskomuspotilaiden ja heidän rahojensa imu saattaa houkutella.

Lääkärin etiikka on siksi syytä pitää korkeassa kurssissa. Samoin kuuntelu. Potilaat kääntyvät uskomushoitoihin usein siksi, etteivät koe lääkärin kuuntelevan. Ymmärtävä suhtautuminen on luottamuksen perusta. Vain sen kautta pääsee eteenpäin. Koska uskomushoidoilla voi olla vaarallisia yhteisvaikutuksia, pahinta on, jos potilas ei uskalla kertoa hoidoista lääkärilleen.

Psykologiaa. Sitä siis lääkäriltä vaaditaan. Ja paineensietoa.

Dosentti Harri Hemilä kysyy tässä numerossamme aiheellisesti, miten termi uskomushoito määritellään.

Raja on väistämättä horjuva. Väliin jää harmaalle alueelle hoitoja, joista on näyttöä muttei ehkä riittävästi.

Pidämme Lääkärilehdessä kuitenkin tärkeänä käyttää termiä uskomushoito, jotteivät harhaanjohtavat ilmaisut, kuten vaihtoehtoinen hoito ja täydentävä hoito, saa lääketieteen siivellä ylimääräistä vakuuttavuutta. Kuten Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Mervi Kattelus Hemilälle vastaa, vaihtoehtoiset hoidot eivät yleensä ole vaihtoehto lääketieteellisesti vaikuttaville hoidoille. Täydentävä hoito saattaa puolestaan tuottaa haittaa.

Parasta olisi, jos potilaat ja lääkärit rakentaisivat luottamusta toistensa ymmärryksen kautta. Energian suuntaaminen tieteellisen lisänäytön hankintaan on kaikkien etu.

Monista hoidosta toki näyttö on: ne eivät tehoa. Uskomattoman vaikeaa on vakuuttaa potilas siitä.

Psykiatri Hannu Lauerma tarjoaa tähän kättä pidempää. Hän kehotti Tampereen Lääkäripäivillä viime vuonna potilasta esittämään itselleen yhden kysymyksen: Jos sairauteen on helppo, tehokas ja haitaton hoitomuoto, miksi ihmeessä lääkärit kieltäytyisivät käyttämästä sitä? Toisin sanoen: onko todella olemassa lääkärien, yliopistojen ja tieteen pahantahtoinen salaliitto, joka estää ihmisiä saamasta hoitoa edullisesti?

Vastauksen tiedämme. Noin esitettynä kysymys saattaisi olla helppo muillekin.

Lisää aiheesta

Lääkäriliitto haluaa puolustaa heikoimpia
Toivon toisella puolen
Vale- vai tosilääkäreitä?

Kirjoittajat
Pekka Nykänen
vastaava päätoimittaja

Lisää aiheesta

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Ajassa
Kuntodoping jää helposti huomaamatta

Kuntodoping on tuttu ilmiö myös lapsettomuusongelmista kärsivien pariskuntien kanssa työskentelevälle naistentautien erikoislääkäri Varpu Rannalle.

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Liitossa
Kenen kuuluu maksaa Kanta-palveluista?

Yksi Lääkäriliiton eduskuntavaalitavoitteista on siirtää Kanta-palveluiden käyttö­kustannukset valtiolle.

Pääkirjoitus
Hoivakotiin kuuluu lääkäri

Pitääkö huonokuntoisen ja muistisairaan ikäihmisen lähteä hoivakodista terveysasemalle päästäkseen lääkäriin? kysyy Pekka Nykänen.

Liitossa
Vastaanotto kuuluu potilaalle

– Tilastointi on järkevää vain, jos dataa käytetään toiminnan kehittämiseen, kirjoittaa Katri Männikkö.

Tieteessä
Akuutin umpilisäketulehduksen hoidossa tarvitaan tarkempia diagnooseja

Varjoainetehosteisella tietokonetomografiatutkimuksella saavutettiin erinomainen diagnostinen tarkkuus riippumatta radiologin kokemuksesta.

Tiedepääkirjoitus
Suorat antikoagulantit muuttivat hoitoa

Antikoagulaatiohoitoa käyttää yhä suurempi joukko potilaita, joilla on taustalla hankalia perussairauksia ja käytössä lukuisia muita lääkkeitä.