1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kun pää ei käänny
Pääkirjoitus 9/2018 vsk 73 s. 543

Kun pää ei käänny

Kuvituskuva 1

Pekka Nykänen

vastaava päätoimittaja

Lääkärilehti kirjoitti viime viikolla uskomushoidoista. Siitä miten lääkärit niihin suhtautuvat ja miten ne työssä näkyvät.

Kuten arvata saattaa, palautetta on tullut – potilailta. Saamme toimituksessa osamme lääkärien arkipäivästä: tunnepohjaista ja aggressiivista reagointia, johon on mahdotonta vaikuttaa järkisyillä. Kuten yksi haastateltu lääkäri viime viikolla kertoi, yhtään päätä hän ei ole saanut käännetyksi.

Pahinta on, jos potilas ei uskalla kertoa uskomushoidoista lääkärilleen.

Toinen kertoi onnistuneensa kerran. Aikaa kului kaksi vuotta.

Uskomushoitojen puoleen kääntyviä potilaita on todennäköisesti ajateltua enemmän, sillä monia hoitoja markkinoidaan tehokkaasti ja ihmiset ovat valmiita edistämään hyvinvointiaan hinnalla millä hyvänsä. Osa ymmärtää kokeilevansa jotain epämääräistä, tajuaa rajoitteet ja erottaa todellisuuden lupauksista. Jos oireet lievittyvät, hyvä niin. Viis siitä, miksi.

Sitten ovat raivon, toivon, uskon ja pettymyksen välimaastossa painivat, lääkäreiltä usein vaille apua jäävät potilaat.

Suomessa lääkärit ovat onneksi pitäneet päänsä kylmänä. Lääketieteeseen uskomushoitoja sotkevia lääkäreitä on kiitettävän vähän.

Liiton kyselytkin ovat osoittaneet lääkärien suhtautuvan uskomushoitoihin kriittisesti. Kriittisyys pikemmin kasvaa kuin vähenee.

Kun lääkäreitä jatkossa valmistuu koti- ja ulkomailta selvästi nykyistä enemmän, riskit kasvavat. Kaikkien on mahdoton työllistyä perinteisiin lääkärinammatteihin, joten uskomuspotilaiden ja heidän rahojensa imu saattaa houkutella.

Lääkärin etiikka on siksi syytä pitää korkeassa kurssissa. Samoin kuuntelu. Potilaat kääntyvät uskomushoitoihin usein siksi, etteivät koe lääkärin kuuntelevan. Ymmärtävä suhtautuminen on luottamuksen perusta. Vain sen kautta pääsee eteenpäin. Koska uskomushoidoilla voi olla vaarallisia yhteisvaikutuksia, pahinta on, jos potilas ei uskalla kertoa hoidoista lääkärilleen.

Psykologiaa. Sitä siis lääkäriltä vaaditaan. Ja paineensietoa.

Dosentti Harri Hemilä kysyy tässä numerossamme aiheellisesti, miten termi uskomushoito määritellään.

Raja on väistämättä horjuva. Väliin jää harmaalle alueelle hoitoja, joista on näyttöä muttei ehkä riittävästi.

Lue myös

Pidämme Lääkärilehdessä kuitenkin tärkeänä käyttää termiä uskomushoito, jotteivät harhaanjohtavat ilmaisut, kuten vaihtoehtoinen hoito ja täydentävä hoito, saa lääketieteen siivellä ylimääräistä vakuuttavuutta. Kuten Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Mervi Kattelus Hemilälle vastaa, vaihtoehtoiset hoidot eivät yleensä ole vaihtoehto lääketieteellisesti vaikuttaville hoidoille. Täydentävä hoito saattaa puolestaan tuottaa haittaa.

Parasta olisi, jos potilaat ja lääkärit rakentaisivat luottamusta toistensa ymmärryksen kautta. Energian suuntaaminen tieteellisen lisänäytön hankintaan on kaikkien etu.

Monista hoidosta toki näyttö on: ne eivät tehoa. Uskomattoman vaikeaa on vakuuttaa potilas siitä.

Psykiatri Hannu Lauerma tarjoaa tähän kättä pidempää. Hän kehotti Tampereen Lääkäripäivillä viime vuonna potilasta esittämään itselleen yhden kysymyksen: Jos sairauteen on helppo, tehokas ja haitaton hoitomuoto, miksi ihmeessä lääkärit kieltäytyisivät käyttämästä sitä? Toisin sanoen: onko todella olemassa lääkärien, yliopistojen ja tieteen pahantahtoinen salaliitto, joka estää ihmisiä saamasta hoitoa edullisesti?

Vastauksen tiedämme. Noin esitettynä kysymys saattaisi olla helppo muillekin.

Kirjoittajat
Pekka Nykänen
vastaava päätoimittaja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Arvostelun alla

– NPS kertoo lääkärin ja potilaan välisen kohtaamisen laadusta, eikä suoraan mittaa lääketieteellistä osaamista tai sitä, kuka on hyvä tai huono lääkäri, painottaa Helsingin Töölön Mehiläisen vastaava lääkäri Tove Laivuori.

Tieteessä
Yhä harvempi jää työkyvyttömyyseläkkeelle

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen väheni neljänneksen vuodesta 2007 vuoteen 2016.

Ajassa
”Että on joku jolta voi kysyä”

Mentori Pauliina Paananen on vuoden lääketiedettä ­opiskelleelle Ossi Jaloselle se ­tavallinen lääkäri, jolta voi kysyä, miltä työ tuntuu.

Pääkirjoitus
Miksi psyykkistä pitää vieläkin hävetä?

Ei voi olla niin, että vasta biokemiallinen markkeri tai poikkeava kuvantamislöydös tekee sairastamisen hyväksytyksi, kirjoittaa Pertti Saloheimo.

Ajassa
Huomio tiedolla johtamiseen ja dialogiin

YTHS:n johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi peräänkuuluttaa jatkuvaa keskustelua palvelujen mittaamisesta.

Tieteessä
Ruokavalion riskitekijät tappavat enemmän kuin tupakka

Vuonna 2017 ruokavalioon liittyvät riskitekijät selittivät koko maailmassa 11 miljoonaa kuolemaa ja 255 miljoonaa haittapainotettua elinvuotta.