1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kaikki samaan akvaarioon
Kommentti

Kaikki samaan akvaarioon

Koukuttavin ja koskettavinkin kokemus syntyi siitä, että samassa ympäristössä olivat koko ajan paikalla sekä kuntoutuja että koko moniammatillinen työryhmä.

Kaikki samaan akvaarioon Kuva 1 / 1

Kun asiakas ei enää olekaan kättelyetäisyydellä vaan erilaisten etämenetelmien päässä, lääkärin on pakko toimia kokonaan uudella työotteella. Itse olen tehnyt lääkärin työtä erilaisissa ammatillisen kuntoutuksen palveluissa sekä reaaliaikaisin menetelmin että ajasta ja paikasta riippumattomin keinoin.

Ensin mainittu tarkoittaa tiettyyn kellonaikaan sovittua videoneuvottelua potilaan kanssa. Kyseinen tapa lienee se yleisin lähestymistapa. Silloin potilaan ja lääkärin kohtaaminen muistuttaa pitkälti tavanomaista tapaamista. Lopulta terveyteen liittyvät oleelliset teemat kyllä hahmottuvat, ja toimintakyvystä (ja terveydestä laajemminkin) saa yllättävän hyvän kuvan, kunhan asiakkaan kanssa keskustelee huolellisesti ja paneutuen.

Tavallaan etämenetelmä loi kokonaan uudenlaisen yhteistyön muodon, vähän kuin vahingossa.

Ajasta ja paikasta riippumaton etäkohtaaminen puolestaan haastaa lääkäriä kokonaan uudella tavalla. Tätä testasimme Kelan kehityshankkessa, jossa kohteena olivat ammatillisen kuntoutuksen tarpeessa olevat henkilöt (eAKSE).

Kävimme dialogia kuntoutujan kanssa verkkoympäristössä erilaisten keskusteluun virittävien "sytykkeiden" ohjaamana. Vuorovaikutus muistutti vastaanoton sijasta sosiaalisen median kysymysten ja vastausten sekä ihmettelyn ja oivalluksen vuorovetoa. Etuna ajasta ja paikasta riippumattomassa kommunikaatiossa on se, että molemmat osapuolet voivat miettiä kysymyksiään ja vastauksiaan kaikessa rauhassa, ilman kiirettä ja aikapainetta.

Kuitenkin koukuttavin ja koskettavinkin kokemus syntyi siitä, että samassa ympäristössä olivat koko ajan paikalla sekä kuntoutuja että koko moniammatillinen työryhmä. Tämä avasi kokonaan uuden näkökulman moniammatilliseen yhteistyöhön. Asiakkaan kokonaistilannetta jäsennettiin samanaikaisesti yhdessä lääkärin, psykologin, sosiaalityöntekijän, ammatillisen ohjaajan ja tietenkin kuntoutujan kanssa.

Aloimme kutsua tätä vuoropuhelun mallia akvaarioksi. Siellä keskustelu polveili parhaimmillaan luontevasti teemasta toiseen. Vaikka kunkin omat vastuualueet olivat selvät, samanaikainen yhdessäolo teki kokemuksen uudenlaiseksi ja kiinnostavaksi. Turhilta päällekkäisyyksiltä vältyttiin ja asiakas sai parhaimmillaan tietoa käsittelyn alla olevasta teemasta useasta eri näkökulmasta. Välillä keskustelimme koulutuksesta, välillä kuntoutujan vahvuuksista, välillä tietenkin terveydentilasta ja jaksamisesta ja välillä erilaisista toimijuuden esteistä.

Tavallaan etämenetelmä loi kokonaan uudenlaisen yhteistyön muodon, vähän kuin vahingossa. Tätä emme osanneet ennakoida etukäteen. Emmekä ehkä osanneet siihen kunnolla valmistautuakaan.

Tälläinen toimintatapa on haasteellinen, sillä tuohan se omat – joskus sillä hetkellä vielä kypsymättömät ja ontuvatkin – näkökulmat saman tien kaikkien nähtäväksi. Luottamus omiin työkavereihin saa kokonaan uuden merkityksen. Toisaalta juuri tällaista työskentelyotetta jää sitten hankkeen jälkeen kaipaamaan.

Luovuuden puuskassa pohdin, pitäisikö akvaariomallia viedä astetta pidemmälle.

Lue myös

Haastavat, somaattisesti monisairaat, mielenterveysongelmia potevat ja erilaisista toiminnallisista oireista kärsivät potilaat ovat lääkärien vastaanotolla yleisiä. Usein samalla potilaalla on viitteitä kaikista näistä. Tällaiset potilaat haastavat nykyistä lääkärien sektoroitunutta ja usein yksilökeskeistä työtapaa. Tarvisisimme kipeästi uutta erikoisalat ylittävää dialogia, jossa kaikki hoito-, terapia- ja kuntoutustahot olisivat samanaikaisesti mukana viemässä potilaan kokonaistilannetta eteenpäin. Voisimmeko jonain päivänä sukeltaa yhdessä potilaan kanssa kaikille yhteiseen akvaarioon?

Aika ei ole vielä välttämättä kypsä tällaiselle rajat ylittävälle, joustavalle ja nopealle yhteistyölle. Lisäksi syvään päätyyn sukeltaminen tuntuu ensi alkuun pelottavalta. Samalla se voisi olla todella hedelmällistä ja antoisaa. Uusi teknologia antaisi siihen avaimet jo nyt.

Kirjoittaja on kuntoutuslääkäri, joka on ollut kehittämässä lukuisia ammatillisen kuntoutuksen palveluja ja joka on kiinnostunut oirekuvien historiasta.

kuva: KuvaUljas Oy

Kirjoittajat
Jari Turunen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
THL:n Markku Tervahauta: On lääketieteen asiantuntijoiden tehtävä arvioida rokottamista, ei poliitikkojen

Tervahauta pitää hyvin epäasiallisena sitä, että epämääräisistä hallituslähteistä käsin maalitetaan julkisesti yhtä ihmistä.

Ajassa
Suomessa tutkituista näytteistä ei ole löydetty omikron-varianttia

Kaksi näytettä on tutkittu - toinen osoittautui sekvensoinnissa delta-variantiksi, toinen näyte tutkitaan vielä uudestaan, koska näytteen virusmäärä oli vähäinen.

Tieteessä
Neuroborrelioosin oireet, diagnostiikka ja hoito

Tauti oireilee useimmiten perifeeristen hermojen ja aivokalvojen tulehduksena.

Kommentti
Virheistä ei saa enää oppia kuin ennen

Potilasasiakirjojen tarkastusoikeus on elinehto hoitavan lääkärin ammatilliselle kehittymiselle, kirjoittaa Saku Pelttari.

Ajassa
Tämän vuoksi 50 koronapotilasta teho-osastoilla on tärkeä raja

Koronapotilaiden tehohoidon kansallista koordinointia johtava Matti Reinikainen kertoo tehohoidon tilanteesta.

Tieteessä
Sopivassa koronapotilaassa virus muuntuu

Muunnosten kehittymiseen ei tarvita vajaarokotettujen mannerta, vaan yksikin potilas voi riittää.