Kommentti

Kutkuttaako takaraivossa?

Nyt jos koskaan lääkärin kannattaa kokeilla yritysideansa kantavuutta.

Pekka Nykänen
Kuvituskuva 1

Helsingin Lääkäripäivillä kävi tammikuussa vieras Englannista. Professori Tony Young maan julkisesta terveydenhuollosta vastaavasta NHS:stä esitelmöi startup-yrittäjyyttä. Sitä, miten varteenotettava vaihtoehto se on lääkärille.

Youngin mukaan lääkärit ovat innovoinnissa korvaamattomia. He tietävät, miten kliinistä työtä pitää kehittää. He tietävät hoidon puutteet. He tuntevat terveydenhuollon pullonkaulat.

Kliinikkoyrittäjyyteen kannustavassa ohjelmassa on Youngin mukaan syntynyt Englannissa yli sata yritysideaa. NHS on viemässä malliaan ulkomaille, ja yhdeksi kohteeksi on valikoitunut Suomi.

Kuulijoita oli parikymmentä. Yhteensä päivillä oli 6 000 kävijää.

Tohtorikoulutettava Veera Veromaa kuvasi suomalaisten lääkäreiden laimeaa innostusta startup-yrittäjyyteen HealthSpa-sivuston blogissaan lokakuussa näin.

"Terveysteknologian mahdollisuudet alkoivat kiinnostaa, kun mikään 50 erikoisalasta ei tuntunut omalta. Mietin missä saisi jakaa ajatuksiaan muiden innostuneiden kanssa. Tuntui, ettei lääkäri saa mahdollisuutta verkostoitumiseen missään."

Veromaan mukaan startupeilla on suuri halu päästä esittelemään tuotteitaan terveydenhuoltoon. Lääkärinä hän murehti, miten ne saavat yhteyttä kliinikoihin.

"Koulutustapahtumissa tajusin kuinka paljon ihmisiä ja yrityksiä alalla pyöri, mutta lääkärit loistivat poissaolollaan", Veromaa kirjoitti.

Terveysteknologian kuuluu olla innovaatiotoiminnan ytimessä. Potentiaali on valtava. Talouselämä-lehti listasi helmikuussa Suomen 10 kuuminta startupia. Sijat yksi ja kolme menivät terveysteknologian yrityksille. Siis eivät pelialalle. Ykkönen oli Blueprint Genetics ja kolmonen Netmedi.

Lääkärille startup-yrittäjyys on usein kuitenkin vaikea pala. Ajattelun siirtäminen tuotteisiin ja teknologioihin saattaa olla suorastaan vastenmielistä. Onneksi yrittäjyyden tukiverkko on Suomessa kohtuullinen. Verottaja auttaa aloituspaketeillaan, ja yrityksen perustamiseen liittyviä tukia löytyy kohtuullisen helposti.

Valinta on siis pään sisäinen. Olisiko minusta startup-yrittäjäksi? Onko ideassani ideaa?

Kannattaa miettiä.

Ja nyt sitä voi kokeilla. Juuri siitä Tony Young oli puhumassa.

Tekes ja yliopistosairaalat käynnistävät syksyllä NHS:n kanssa projektin, jossa lääkäri voi piipahtaa määräajaksi yrityksen leipiin.

Lue myös

Ohjelma keskittyy lääkäri-ideoiden viemiseen yrityksiin, mutta lääkäri voi perustaa myös uuden yrityksen. Kermana kakussa on verkostoitumista NHS:n kanssa, bisnesvalmennusta, esiintymiskoulutusta. Tekes vielä tukee tuotteiden vientiä.

Ja jos idea ei kanna, vanha työpaikka on tallella. Lääkäri saa siis riskittömän mahdollisuuden kokeilla ideoitaan.

Kokeilua on syytä kannustaa. On ilahduttavaa huomata, että neljä yliopistollista keskussairaalaa on jo ilmoittanut lähtevänsä mukaan ja Tamperekin todennäköisesti ilmoittaa halustaan tällä viikolla. Myös Nuorten Lääkärien Yhdistys on hankkeessa mukana.

Kokeiluihin haetaan Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeeseen kuuluvan innovaatioryhmän kautta. Kokeiltavat ajatukset valitaan näin koordinoidusti ja valtakunnallisesti. Haku on jatkuva.

On selvää, ettei yrittäminen sovi kaikille lääkäreille. Ei edes murto-osalle. Mutta jos takaraivossa kutkuttaa, nyt kannattaa kokeilla.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030