1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Olemmeko kokonaan unohtaneet oman maan edun?
Kommentti

Olemmeko kokonaan unohtaneet oman maan edun?

Ostamme sadoilla miljoonilla ja jopa useilla miljardeilla tietojärjestelmiä maamme ulkopuolelta sen sijaan, että maksaisimme niiden rakentajille ja kehittäjille Suomessa.

Olemmeko kokonaan unohtaneet oman maan edun? Kuva 1 / 1 Kuva: Mikko Käkelä

Valmius ja varautuminen ovat monella yhteiskunnan sektorilla itsestäänselvyys. Suomessa on ainakin ollut viljojen varmuusvarastot. Polttoaineita ja muuta kriittistä materiaalia varastoidaan ainakin valtion perustoimintojen ylläpitoon. Fimea velvoittaa sairaaloiden apteekkeja varastoimaan lääkkeitä ja nesteitä ja myös valvoo tätä pilkuntarkalla neuvostobyrokratialla.

Siksi onkin hyvin omituista, että kukaan ei ainakaan julkisuudessa ole nostanut varmuusvarastoinnin piiriin esimerkiksi sellaista yhteiskunnan kannalta kriittistä asiaa kuin terveydenhuollon tietojärjestelmät.

Kansalliseen turvallisuuteen ja yhteiskunnan perustoimintoihin liittyvien tietojärjestelmien kova ja salattu ydin on maamme rajojen ulkopuolella.

Olemme saaneet lukea viime aikoina Helsingin Sanomista Apotin käyttöönotosta ja järjestelmään liittyvistä ongelmista HUS:ssa. Samankaltaisia ongelmia on toki muidenkin terveydenhuollon tietojärjestelmien kanssa. Rinnakkaisia järjestelmiä on paljon eivätkä ne keskustele toistensa kanssa.

Monet järjestelmät hidastavat käytännön työn tekemistä. Digiloikan sijaan olemme nähneet enemmän raihnaisen potilaan töpötyskävelyä. Yhtä kaikki potilaskertomukset kattavaa lääkejärjestelmää ei eri ohjelmiin saada ilmeisesti seuraavaan vuosituhanteen.

Silti – kaikesta kiusallisuudestaan huolimatta tuo edellä oleva on toiminnallista ongelmaa, joka on ainakin teoriassa korjattavissa.

Tietojärjestelmien varmuus, valmius ja niihin liittyvä kansallisuus on unohtunut kokonaan näistä järjestelmistä puhuttaessa. Pyhän ja rikkomattoman kilpailutuksen seurauksena ostamme sadoilla miljoonilla ja jopa useilla miljardeilla järjestelmiä maamme ulkopuolelta sen sijaan, että maksaisimme niiden rakentajille ja kehittäjille Suomessa.

Eikä se vielä mitään. Vuosittaiset ylläpitokulut tai oikeammin järjestelmien käyttöoikeusvuokrat ovat viiden vuoden aikana samanlainen menoerä kuin järjestelmien hankinta. Ja kaikki tämä virtaa suurille kansainvälisille tietotaloille samaan tapaan ja yhtä katkeamattomasti kuin suojeluraha mafialle.

Valtava määrä veronmaksajien ja kuntien rahaa on näin ollen pysyvästi poissa omasta maastamme. Olemmeko kokonaan unohtaneet oman maan edun – toisin kuin lukuiset muut maat?

Lue myös

Vieläkin ongelmallisempaa on mielestäni se, että kansalliseen turvallisuuteen ja yhteiskunnan perustoimintoihin liittyvien tietojärjestelmien kova ja salattu ydin on maamme rajojen ulkopuolella ja varmasti myös pysyy siellä. Samaan aikaan kun Fimean tarkastajat laskevat sairaaloissa tippapussien määriä, meidän kriittisen tietojärjestelmien "varmuusvarastot" ja hallinnointi ovat tuhansien kilometrien päässä. Tämä ei näköjään liikuta näköjään ketään, vaikka olisi paljon parempi syy tarkastajan kouristeluun kuin kymmenen puuttuvaa tippapussia.

Pakko kysyä: Olemmeko me sinisilmäisiä hölmöjä? Milloin meidän kriittisiä tietojärjestelmiämme varmuusvarastoidaan?

Kirjoittaja on anestesiaylilääkäri Mikkelin keskussairaalassa ja Lääkäriliiton valtuuskunnan jäsen.

Kirjoittajat
Heikki Laine

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Kiireettömän hoidon määräajoista voidaan luopua väliaikaisesti

Hallitus antoi perjantaina esityksensä valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönotosta.

Ajassa
Yli 17 000 terveydenhuollon ammattilaista kuollut koronaan

Amnesty International teki analyysin yli 70 maan julkaiseman datan pohjalta.

Tieteessä
Infliksimabin aloitushoidon vaikutus lasten tuleduksellisissa suolistosairauksissa

Infliksimabi laski osalla lapsipotilaista kalprotektiinitasoa jo kahdessa viikossa.

Kolumni
Vapaa kassa, olkaa hyvä!

Suomessa on jo nyt varovaisesti arvioiden tuhansia vapaita aikoja psykoterapiaan, sanoo Janna Rantala.

Työssä
Tilastonurkka – Jäännössekoittuneisuuden juurella

Koronapandemian aikana lääketieteellisistä tutkimuksista on keskusteltu ennennäkemättömän laajalti.

Ajassa
Tartunnanjäljitys kuormittui Helsingissä

Muun muassa noin 120 Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijaa tulee avuksi.