1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Yksilön perustuslaillinen oikeus, yhteiskunnan vastuu
Kommentti

Yksilön perustuslaillinen oikeus, yhteiskunnan vastuu

Onko perustuslaissamme tai päättäjiemme ideologiassa valuvika, jos vaarallisen pandemian estoksi tarkoitetun maskin määräämistä pakolliseksi pidetään erittäin rajoittavana perustuslaillisiin oikeuksiin puuttumisena?

Yksilön perustuslaillinen oikeus, yhteiskunnan vastuu Kuva 1 / 1 Kuva: Mikko Käkelä

Olin jo ajatellut jättää maskikeskustelun sikseen, mutta päätin vielä pohtia maskipakkoa yksilön oikeuksien ja yhteisen vastuun näkökulmasta. Aloitan kahdella esimerkillä.

Merkittävään riskiryhmään kuuluva potilas joutuu käyttämään junaa toisessa sairaanhoitopiirissä tapahtuvan hoitonsa vuoksi. KELA ei korvaa matkoja eikä potilas voi käyttää omaa autoa. Näitä matkoja lukuun ottamatta hän on muuten elänyt kohta vuoden lähes täydessä karanteenissa. Juna on ajoittain täynnä matkustajia. Vaikka VR kuuluttaa matkan aikana useaan kertaan suosituksesta käyttää kasvomaskia, kaikki eivät kuitenkaan näin tee. Kun potilas pyytää ystävällisesti maskitonta matkustajaa käyttämään maskia, vastaa maskiton, ettei hän käytä maskia, koska hänet on kuukausi sitten testattu negatiiviseksi. Toinen maskiton sanoo, ettei käytä maskeja, koska ei tykkää niistä. Kumpikin toteaa myös, että maskeja ei ole pakko käyttää.

Suojeleeko perustuslaki ainoastaan maskista kieltäytyjän oikeuksia ja eikö kansalaisilta tulisi edellyttää myös vastuuta?

Toinen riskiryhmään kuuluva käy lähikaupassa ruokaostoksilla. Liike on ahdettu täyteen tavaraa ja hyllyjen välit ovat kapeat. Kaksi henkilöä (myyjätär ja asiakas) keskustelevat maskeitta käytävällä. Riskiryhmään kuuluva ikäihminen ihmettelee, miksi he eivät käytä maskeja, vaikka ovessa on maskisuositus. Maskiton asiakas sanoo, ettei halua käyttää maskia, ja sitä paitsi maskin käyttöä vain suositellaan, huolehdi sinä vain omista asioistasi! Ikäihminen vastaa, että niinhän minä yritän tehdäkin: jos sinä käytät maskia, suojaat minua, kuten minä suojaan sinua, kun käytän maskia.

Kysyin ministeriltä, miksi maskien käyttöä ei voi tehdä pakolliseksi, jos suosituksiin perustuvia ohjeita ei noudateta eikä niihin siksi voi puuttua. Sain ministeriöstä seuraavan vastauksen:

"STM:ssä tehdyn arvion mukaan laajasta väestötason maskipakosta säätäminen puuttuisi yksilön perustuslaillisiin oikeuksiin erittäin rajoittavasti. On arvioitu, että tällaisen lain säätäminen edellyttäisi painavia perusteita ja laajaa valmistelua perusoikeuksien näkökulmasta. Maskipakon säätäminen lailla vaatisi myös vahvoja välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden perusteita, joita perustuslakivaliokuntakin on edellyttänyt. Lisäksi olisi tarpeen pystyä erittelemään tilanne- ja henkilötasoilla täsmällisesti maskin käytön periaatteet ja perusteet poikkeuksille sekä säätää lain mukaisen toiminnan valvonnasta. Kyseessä olisi huomattavan laaja valmistelutyö."

Olemme tilanteessa, jos COVID–19-pandemia jatkaa leviämistään, helpommin tarttuvaa muuntovirusta odotetaan olevan toukokuuhun mennessä enemmän kuin alkuperäistä, rokotukset edistyvät hitaasti ja alkaa jo olla epävarmuutta joidenkin rokotteiden tehosta muuntuneisiin viruksiin. Kasvomaskit on osoitettu tehokkaiksi, jos niitä käytetään. Miten maskipakon määrääminen on onnistunut muissa maissa nopealla aikataululla? Onko perustuslaissamme tai päättäjiemme ideologiassa valuvika, jos vaarallisen pandemian estoksi tarkoitetun maskin määräämistä pakolliseksi pidetään erittäin rajoittavana perustuslaillisiin oikeuksiin puuttumisena?

Asiaa tulee pohtia myös edellä mainittujen riskiryhmäläisten kannalta. Eikö juuri heidän perustuslaillisiin oikeuksiinsa puututa erittäin merkittävästi? Riskiryhmän potilaalla on kolme vaihtoehtoa: lopettaa hoitonsa yliopistosairaalassa, ottaa riski matkustaa maskittomien seurassa tai ostaa kallis lippu ekstravaunuun, jossa on maskipakko ja viereinen paikka varmasti tyhjä. Pitäisikö ikäihmisen mennä maskittomien joukossa julkisilla kulkuvälineillä kauemmas ruokaostoksille vai tilata kallis ruokakuljetus kotiovelle? Toteutuuko tässä yhdenvertaisuus?

Lue myös

Muutama vuosikymmen sitten ihmiset saivat vapaasti altistua tupakansavulle työpaikoilla, julkisissa tiloissa, lentokoneissa ja ravintoloissa. Tupakoitsijoiden ja kanssaihmisten terveyden suojelemiseksi maahamme saatiin onneksi laki, joka kieltää tupakoinnin edellä mainituissa tiloissa. Aivovammojen välttämiseksi on säädetty kypäräpakko. Turvavyön käyttökin on pakollista ja nopeusrajoituksia täytyy noudattaa. Väliaikainen pakollinen kasvomaskin käyttö julkisissa kulkuvälineissä ja sisätiloissa tuntuu varsin pieneltä yksilön oikeuksien rajoittamiselta näiden rinnalla.

Suojeleeko perustuslaki ainoastaan maskista kieltäytyjän oikeuksia ja eikö kansalaisilta tulisi edellyttää myös vastuuta? Jos yksilön oikeuksiin ei sisälly mitään vastuuta kanssaihmisistä, on yhteiskunnan perusta heikolla pohjalla. Jos maskipakkoon sisältyy elämää suurempi perustuslaillinen ongelma, kannattaisiko tätä haastetta alkaa selättää nyt, jotta maamme olisi paremmin varautunut seuraavan pandemian saapuessa?

P.S.

EU suunnittelee lakia, jonka mukaan muovipakkauksia valmistavat yhtiöt joutuvat maksamaan muoviroskan keräämiseen liittyvät kulut. Kuntien vastuulle jää selvittää kuinka paljon ja minkälaisia muovipakkauksia on jätetty ympäristöön. Tämä on roskaajalle selvä viesti: roskaa sinä vain, yhteiskunta hoitaa muovit kierrätykseen!

LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.

Kirjoittajat
Eija Kalso

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona ei näytä vaikuttavan kandien kesätöihin

Simo Nuuttilan mukaan on huolestuttavaa, että viime kesänä kesätöitä peruutettiin lyhyellä varoitusajalla.

Ajassa
Kesätyö lähenee

Rebecca Suomi menee kesätöihin Seinäjoen keskus­sairaalan yhteispäivystykseen.

Liitossa
Muista nämä kesätöissä

Muistilistan ovat koonneet Lääkäriliitto ja Medisiinariliitto.

Ajassa
Lääkäriliitto vaatii johdonmukaisuutta tieteen rahoitukseen

Lääkäriliitto vetoaa hallitukseen, että tieteeseen kohdistetuista leikkauksista luovuttaisiin.

Ajassa
Saila Suominen valmistuu lääkäriksi 53-vuotiaana

Kevään työt OYS:n lastenpsykiatrialla ­vaihtuvat ensi syksynä terveyskeskuslääkärin tehtäviin Kokkolassa.

Ajassa
”Kaikki saatiin kuitenkin suoritettua”

Opetuksen varadekaani Eriika Savontaus ja toista vuotta lääkäriksi opiskeleva Ronja Vaarama Turun yliopistosta keskustelivat korona-ajan opinnoista.