SlideWrite Plus ja esitysmateriaalin teko

Kaikki tekevät julkaisukuvia, dioja ja esityskalvoja. Puuha vaatii käsin tehtynä paljon aikaa. Mikrotietokoneen etuna on vanhojen materiaalien helppo päivittäminen uudeksi versioksi. Työkalu on diagrammien tekoon numeroista tarkoitettu piirrosohjelma, jonka avulla maallikkokin saa aikaan kohtuullista jälkeä. SlideWrite on PC-käyttäjille varteenotettava vaihtoehto kaavakuvien tekoon. Ohjelma toimii hyvin pienessäkin laitteessa. Ohjelman tulosteet ovat monipuolisia, lopullinen jälki riippuu käyttäjän taidoista ja tulostuslaitteesta.

Toimittanut Erkki Karjalainen

Verenpaineen vuorokausirekisteröinti vähän käytetty mahdollisuus verenpainetaudin diagnostiikassa ja hoidossa

Mitä uutta verenpaineen vuorokausirekisteröinti voi tuoda verenpainetaudin diagnostiikkaan ja hoidon seurantaan. Tästä jokaista yleislääkäriä koskettavasta aiheesta järjestettiin joulukuussa symposiumi sukulaismaassamme Unkarissa. Järjestäjänä toimi mittausjärjestelmän kehittämisen kärjessä oleva Unkarissa toimiva yritys, Meditech, Suomessakin useita kertoja vierailleen ja täällä työskennelleen ylilääkäri Illyes Miklosin johdolla. Aktiivisia osallistujia oli yli 150 lääketieteen eri aloilta. Mukana oli gynekologeja, neurologeja, sisätautilääkäreitä, kirurgeja ja iso joukko myös perusterveydenhuollossa toimivia yleislääkäreitä.

Opas vanhuksia hoitavalle henkilökunnalle

Kirjanen ei varsinaisesti ole lääkäreille tarkoitettu, vaan niille jotka päivästä toiseen joutuvat läheltä seuraamaan vanhusta ja hänen ruokailuaan, auttamaan siinä esiintyvissä vaikeuksissa ja antamaan neuvoja ravitsemuksellisten virheiden korjaamiseksi. Kirjasta on varmasti hyötyä paitsi tällaiselle kotiavustaja-tyyppiselle henkilöstölle, myös vanhusta pitkään hoitamaan joutuvalle omaiselle.

Toimittanut Timo Klaukka

Lääkärin lapsuusmuistot vuosisadan alun Jyväskylästä

Syksyn kirjamarkkinoille ilmestyi valloittava muistelmateos ''Elämäni kivijalka''. Kirjoittaja on 87-vuotias Aino Särkkä, joka viettää eläkepäiviään kotonaan Laajasalossa. Hän on aikaisemmin toiminut lääkärin ammatissa eri puolilla Suomea, kauimmin Jyväskylässä (1948-81).

Toimittanut Timo Klaukka

10.1.1992 Lääkärityöttömyys lähivuosien realiteetti

Maamme lääkärikoulutus lisääntyi tuntuvasti vuonna 1972 koulutuksen alettua kahdessa uudessa tiedekunnassa eli Kuopiossa ja Tampereella. Jo 1960-luvulla lääkärien koulutusta oli pyritty lisäämään mahdollistamalla ulkomailla koulutusta saaneiden lainajärjestelyt. Koulustusmäärien lisäämisen taustalla oli samoihin aikoihin säädetty kansanterveyslaki ja poliittinen yksimielisyys perusterveydenhuollon voimakkaasta kehittämisestä. Kansalaisten terveyspalvelujen saanti on kiistattomasti parantunut kahden viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana.

Taito Pekkarinen

10.1.1992 Kotimaiset julkaisut - verraton opetusmeriitti

Uusi laki ja asetus korkeakoulujen professorin ja apulaisprofessorin virkojen täyttämisestä astuu voimaan vuoden 1992 alussa. Uutta on virantäytön ja valitusmenettelyjen olennainen keventäminen nykyiseen aikaa vievään ja byrokraattiseen käytäntöön verrattuna. Pari vuotta vanha asetus kelpoisuusvaatimuksista jää edelleen voimaan. Tieteellinen pätevyys, opetustaito ja tarpeellinen käytännön perehtyminen viran alaan ovat edelleen virkaan kelpoisuuden ehtoina.

Pentti Huovinen

10.1.1992 Suomen Lääkärilehti 70-vuotias

Suomen Lääkärilehden "esi-isänä" voi pitää liiton hallituksen vuosina 1911-1913 painoasuun saattamia yleisten kokousten pöytäkirjoja. Vuonna 1916 liitton hallitus ryhtyi julkaisemaan Tiedonantoja Liiton jäsenille - Meddelanden till Förbundets medlemmar, jonka ensimmäisessä numerossa liiton silloinen puheenjohtaja Max Oker-Blom kehotti "arvoisia jäseniä kannattamaan hallituksen pyrkimystä liiton toiminnan vilkastuttamiseksi ja läheisemmän vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan aikaansaamiseksi Liiton jäsenten kesken". Tiedonannot ilmestyivät aluksi kolmena numerona vuosittain, mutta harvenivat myöhemmin kahteen.

Taito Pekkarinen

Kriittinen kannanotto influenssan ehkäisyyn ja hoitoon amantadiinilla

Amantadiini on hiljattain hyväksytty Suomessa A-viruksen aiheuttaman influenssan ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Amantadiinia on 1960-luvulta lähtien tutkittu ja kokeiltu Suomessakin antimikrobilääkkeenä, mutta tarkkaa vaikutusmekanismia ei vieläkään tunneta. 1970-luvulla huomattiin sattumalta amantadiinin Parkinsonin taudin oireita vähentävä vaikutus. Viime mainitulla indikaatiolla amantadiini on ollut pitkään markkinoilla. Käytetty annos on ollut 100-200 mg/vrk. Samaa annosta suositellaan myös influenssan ehkäisyyn ja hoitoon. Yli 65-vuotiaille suositeltu annos em. indikaatiossa on 100 mg/pv, 2-10-vuotiaille lapsille 50-100 mg/pv ja 10-15-vuotiaille 100 mg/pv. Ennaltaehkäisyn tulisi kestää koko influenssaepidemian ajan eli yleensä ainakin 4-8 viikkoa.

Vaissin vanhuksia Turussa liikaa

Eero Vaissin selostus vanhustenhuollon kehityksestä Turussa vuosina 1988-91 (SLL 34/91) onnahtelee, kun vanhusten lukumäärät taulukossa 1 ovat pahasti virheelliset. Taulukon mukaan Turussa olisi vuoden 1990 päättyessä ollut 65 vuotta täyttäneitä peräti 38 797 (24,3 % väkiluvusta), kun heitä todellisuudessa oli 25 546 (16,0 %), joista 75 vuotta täyttäneitä oli 11 050 ja heistä taas 85 vuotta täyttäneitä 2 201.

Vastaus Ilmari Ruikan kirjoitukseen

Valitettavasti kirjoitukseen vanhustenhuollon kehitys Turussa vuosina 1988-91 (SLL 34/91) oli pujahtanut toimitusvaiheessa virhe taulukkoon 1. Taulukossa esitettiin Turun vanhusten määrät ja taulukon tulee olla seuraavassa muodossa:

Lastenpsykiatrinen päivystys

Koko psykiatrian kentässä päivystystoiminta on ollut kehittymätöntä ja tältä osin palvelujärjestelmä on huonosti vastannut väestön tarpeisiin. Aikuispsykiatrian puolella välitöntä psykiatrista hoitoa on voitu järjestää lähinnä pakkohoidon tarpeessa oleville henkilöille. Lastenpsykiatrian puolella tilanne on ollut vieläkin huonompi. Lähestulkoon kaikkiin hoitoihin on päässyt vain jonojen kautta. Kriisiteorioiden ja -toiminnan kehittymisen myötä valmius psykiatriseen päivystykseen on muuttunut. Lisäksi erilaiset epidemiologiset kartoitukset ja hoitotarveselvitykset ovat tuoneet esiin psykiatrisen päivystystoiminnan tarpeen. Erityisesti lasten kohdalla pitkät jonotusajat ovat epämielekkäitä.

Perusterveydenhuolto ja mielenterveys

Tyydytyksellä luin Lääkärilehden (SLL 32/91) pääkirjoituksen, jossa kollega Ville Lehtinen toi selkeästi esille perusterveydenhuollon merkityksen mielenterveystyössä; usein unohdetun ja laiminlyödyn alueen (1). Ehkä ei ollut sattumaa, että samassa numerossa ilmestyneessä tutkimuksessaan Joukamaa ym. totesivat terveyskeskuslääkärien tarvitsevan sekä lisää koulutusta että ohjausta, jotta psykologiset ongelmat otettaisiin paremmin huomioon niin potilaan oireissa kuin hoidon suunnittelussa (2).