Tutkimusasetelman jälkikäteinen arviointi on asianmukaisuuden arviointia

Kiitän professori Pekka Louhialaa erittäin mielenkiintoisesta näyttöä ja mekanistista päättelyä koskevasta pääkirjoituksesta (SLL 12/2020) (1). Mekanistisilla arvioilla ja päätelmillä onkin epäilemättä tavattoman suuri merkitys lääketieteen tutkimushypoteeseja ja tutkimusasetelmia muodostettaessa. Louhiala ehdottaa mekanistisen päättelyn olevan keskeistä tutkimusasetelmien mielekkyyttä arvioitaessa. Homeopatian vaikuttavuutta koskevassa kysymyksessä ollaankin hyvin tärkeän ongelman äärellä: Voidaanko tutkimus hylätä jälkikäteen puutteellisen mekanistisen hypoteesin vuoksi?

Johannes Routila

Toimenpidehenkilöstön suojaamiseen koronalta tarvitaan pikaisesti ohjeita

Akuutteja leikkauksia tuskin jätetään tekemättä epidemian vuoksi.

Joonas H. Kauppila

Luottamus on arvostusta

Tuula Rajaniemi kirjoittaa Laura Lindholmin kanssa luottamuksesta, epidemiasta ja kunta-alan neuvottelutilanteesta.

Tuula Rajaniemi, Laura Lindholm

Kuka otetaan, kuka jätetään?

Vuosia sitten osallistuin seminaariin, jonka teemana oli priorisointi terveydenhuollossa. Yhtenä osana ohjelmaa oli ryhmätyö, jossa jokainen ryhmä sai pohdittavakseen keksityn, mutta todentuntuisen tapauksen. Meidän ryhmämme joutui miettimään tilannetta, jossa teho-osastolla on yksi paikka vapaana ja poliklinikalle tuodaan yhtä aikaa ja yhtä kriittisessä tilassa nuori kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti ja keski-ikäinen tunnettu rikollinen, joilla molemmilla täyttyvät tavanomaiset tehohoidon kriteerit.

Pekka Louhiala

Avoimuus pandemian hoidossa on kaikkien etu

Keskustelu pandemian hoidosta käy kuumana ja jokaisella on mielipide siitä, onko Suomessa valittu linja ja toimet oikeita ja riittäviä vai vääriä ja yliampuvia. Naapurimaamme Ruotsin valitsema hyvin erilainen linja on omiaan lisäämään "asiantuntijoiden" määrää.

Tomi Mikkola

Kehysriihessä on pelastettava perusterveydenhuolto ja tutkimus

Perusterveydenhuollon tärkeä merkitys on nähty myös COVID-19-epidemiassa, kirjoittavat Tuula Rajaniemi ja Lauri Vuorenkoski.

Tuula Rajaniemi, Lauri Vuorenkoski

Angiotensiinireseptorin salpaajat ja koronavirus

Angiotensiinireseptorin salpaajien tehoa akuutin keuhkovaurion hoidossa hiirillä on tutkittu sekä SARS-epidemian (1) että lintuinfluenssaa aiheuttavan H5N1-viruksen yhteydessä (2).

Henri Lampikoski, Ilkka Pakkala

Myrsky nousee

Pertti Saloheimo kirjoittaa valmiuslaista ja koronatilanteen herättämistä kysymyksistä.

Pertti Saloheimo

Seurannan tarpeen arviointiin vaikuttavat monet tekijät

Kiitämme ylilääkäri Urpo Kinnusta erinomaisesta kommentista, joka koskee endoskooppisen limakalvoresektion ja yleensä limakalvomuutosten epätäydellisen poiston jälkeistä seurantaa (1). Aihe on tärkeä, mutta limakalvomuutoksen poiston jälkeisen seurannan tarpeen arviointiin vaikuttavat niin monet tekijät, ettemme aiheen rajauksen vuoksi käsitelleet katsauksessamme menetelmiä ja suosituksia epätäydellisen poiston näkökulmasta.

Markus Mäkinen, Ritva Koskela

Seuranta paksusuolessa tehdyn endoskooppisen limakalvoresektion jälkeen

Kiitän professori Markus Mäkistä ja osastonylilääkäri Ritva Koskelaa ansiokkaasta päivityksestä, joka koskee paksusuolen esiastemuutosten kontrollitähystysten tarvetta (SLL 8/2020) (1). Kuten artikkelissa todetaan, kansainväliset suositukset polypektomian jälkeisestä ensimmäisestä seurantatähystyksestä perustuvat siihen, että muutokset on poistettu kokonaan joko leikkauksella tai endoskooppisilla menetelmillä, kuten polypektomialla, limakavoresektiolla (EMR) tai submukoosan dissektiolla (ESD).

Urpo Kinnunen

Epidemiasta pandemiaan – ole valmis

Paniikkiin ei ole aihetta – eikä myöskään vähättelyyn, kirjoittavat Tuula Rajaniemi ja Kati Myllymäki.

Tuula Rajaniemi, Kati Myllymäki

Tehottomista hoidoista on luovuttava

Jos hoidossa kajotaan ihmisen fyysiseen tai henkiseen terveyteen, sen tulisi perustua pelkästään tieteelliseen näyttöön, ei uskomuksiin. Siksi mm. nilkan nivelsiteiden päivystyksellisistä korjausleikkauksista luovuttiin. Tieteellinen näyttö osoitti ne turhiksi.

Martti Hirn

Tyypin 2 diabetesepidemia odottaa edelleen ratkaisuja

Kollega Sakari Karhuvaara nostaa Lääkärilehden keskustelupalstalla (SLL 9/2020) (1) esiin erittäin tärkeän ja monesti unohtumaan päässeen asian tyypin 2 diabeteksen hoidosta: elintapamuutokset ovat vaikuttavaa hoitoa. Hän viittaa tuoreisiin DiRECT-tutkimuksen havaintoihin (2,3), mutta asiaa on Suomessa tutkittu jo 30 vuotta siten.

Matti Uusitupa

Millä perusteella teet päätöksen lääkehoidosta?

Lääkäriliitto, Kela ja Fimea toteuttavat nyt maaliskuussa laajan, lääkäreille suunnatun kyselytutkimuksen, kirjoittaa Hannu Halila.

Hannu Halila

Mieliharmin medikalisaatio

Suomen Lääkärilehden (8/2020) pääkirjoitus oli otsikoitu "Medikalisaatiosta on puhuttava" (1). Yksi tämän ilmiön kukoistavimpia alueita on mielenterveys.

Kari Raivio

Hoitajamitoituksen rahoitus ei ratkea sairausvakuutuskorvauksia leikkaamalla

Yksityisvastaanottokäyntien korvauksella on parannettu palvelujen saatavuutta, kirjoittavat Tuula Rajaniemi ja Heikki Pärnänen.

Tuula Rajaniemi, Heikki Pärnänen

Tutkimuksen tekemisen tuskaa

Lääkärinä olen yliopistosairaalan työn ohessa pitänyt merkityksellisenä, että teen samalla tutkimusta. Tutkimuspotilaitani ovat poliklinikalle tutkimuksiin ja hoitoihin tulevat raskaana olevat naiset.

Tommi Vimpeli

Vääriä säästöpäätöksiä vanhuspsykiatriassa

Psykiatrisen avohoidon kehittäminen on säästöpaineissa jäänyt riittämättömäksi. Varsinaisia vanhuspsykiatrisia avopalveluja ole kaikkialla lainkaan, ja joissakin sairaanhoitopiireissä vanhuspsykiatriset osastot on suljettu. Kuopiossa on äskettäin päätetty Julkulan sairaalan vanhuspsykiatrisen osaston sulkemisesta, ilmeisesti vaikean taloustilanteen aiheuttamana paniikkireaktiona.

Hanna-Mari Alanen, Eija Lönnroos, Tiina Talaslahti, Risto Vataja, Milena Ginters, Annamari Sorri, Liisa Mykkänen, Esa Leinonen, Hannu Koponen

Ikivihreä valkoinen takki

Anu Mustakari kirjoittaa lääkärin valkotakin merkityksistä.

Anu Mustakari

Panostetaan elintapamuutoksiin mittausten sijaan

Sokeri on vaarallisempaa kuin ruuti ja Coca-Cola suurempi uhka kuin Al-Qaida, kirjoittaa Yuval Harari (1). Tyypin 2 diabetes tosiaan tappaa maailmanlaajuisesti enemmän kuin sodat, terrorismi ja väkivalta yhteensä.

Sakari Karhuvaara