On puhuttava siitä mistä vaikenemme

Luettuani Kari Pylkkäsen arvion Yrjö Uurtamon kirjasta On puhuttava siitä mistä vaikenemme. Martti Siiralan ajatuksia elämästä (SLL 4/2001) en voinut olla hämmästymättä väitettä, että mytologisella ilmaisulla pyytää - metsästää - olisi jotain tekemistä suomalaisen alemmuuskompleksin kanssa. Karhuemolta pyydettiin loitsussa lupa karhun kaatoon, ja näin osoitettiin kunnioitusta. Vaikea on kuvitella, että karhunkaatajaveljet Pohjanlahden läntisellä puolella olisivat menetelleet sen ylimielisemmin. Silloin kun sana pyytää sai muinaisen merkityksensä, uskon niin venäläisen, ruotsalaisen kuin suomalaisenkin olleen yhtä rähmällään - luontoon päin. Samaa kunnioitusta enää harvoin tapaa.

Matti Vaittinen
Keskustelua 6/2001 Kommentteja

Namibian lääkintävälineitä kuntoon Suomen tuella

Namibian vaikeaa lääkintävälinetilannetta pyrkii helpottamaan Suomen ulkoministeriön rahoittama terveys- ja sosiaalisektorin kehitysohjelma. Alunperin hallinnon parantamista varten aloitettu kahdenvälinen kehitysapuhanke ottaa huomioon jatkossa myös nyt esiin nousseen käytännön ongelman. Terveydenhuoltopiireihin on tarkoitus hankkia omat laitteistoasiantuntijat, mikä tietää välineistölle huomattavasti nykyistä pidempää elinikää.

Santtu Natri
Uutiskirje 5/2001 Kommentteja

En läkares dilemma

Höstdagen var varm och fuktig. Vi var på en stilla eftermiddagspromenad med vår lilla hund och befann oss redan på tre-fyrahundra meters avstånd från hemporten när jag plötsligt upplevde en stark trötthetskänsla. Benen kändes som bly, jag kände mig lätt yr och fann att sensationen påminde om vad som föregår en våldsam, imperativ diarré. Magen gav dock inga signaler och då vi spatserade i långsam takt under småprat märkte min hustru ingenting. Tröttheten ökade och nu bröt svetten fram i pannan.

Fredrik Rejman
pakina 5/2001 Kommentteja

Diabeteksen ehkäisy ja hoidon tehostaminen on mahdollista ja välttämätöntä

Suomessa on noin 180 000 diagnosoitua diabeetikkoa, joista 150 000:lla on tyypin 2 diabetes ja 30 000:lla tyypin 1 diabetes. Lisäksi arviolta ainakin 50 000 ihmistä on oireettomia eikä tiedä sairastavansa diabetesta. Diabetesta sairastavien määrä on voimakkaassa kasvussa ja on arvioitu, että vuonna 2010 Suomessa on diabeetikoita yli 300 000. Glukoosipitoisuuden uusien diagnostisten raja-arvojen myötä diabeetikkojen määrä ja hoidon ja ohjauksen tarve lisääntyy entisestään. Diabeetikoita on noin 4 % väestöstä, mutta heidän terveydenhoitokustannuksensa ovat Kankaan tutkimuksen mukaan noin 11,4 % terveydenhuollosta. Suuri osa kustannuksista johtuu lisäsairauksiin liittyvästä vuodeosastohoidosta. Diabeetikot käyttävät myös lähes kaikkia lääkkeitä enemmän kuin verrokit ja heidän lääkehoidon kustannuksensa ovat muiden lääkemenoihin nähden yli kolminkertaiset.

Pirjo Ilanne-Parikka
Pääkirjoitukset 5/2001 Kommentteja

Lääkäriliitto - lääkärien edunvalvonnan liitto

Kunnallinen työmarkkinalaitos (KT) antoi liitolle vain yleisen TUPO-raamin mukaisen virkaehtosopimusesityksen. Liiton hallitus oli jättäytynyt pois TUPOsta jo viime vuoden puolella ilmoittaessaan liiton vaatimukset. Uudella hallituksella ei ole ollut syytä muuttaa virkaehtosopimuksen tavoitteita, ja siten meille oli itsestäänselvyys esittää annettua ehdotusta valtuuskunnan hylättäväksi keskiviikkona 31.1. Valtuuskunta hylkäsikin ehdotuksen murskaavan yksimielisesti. Työnantajan toiminta on siten pakottanut meidät jättämään lakkovaroituksen. Olemme päättäväisiä ja yksituumaisia siitä, että menneen 10 vuoden työsuhdepolitiikka on nyt tullut tiensä päähän.

Heikki Pälve
Pääkirjoitukset 5/2001 Kommentteja

Voidaanko terveyskeskuksen vuodeosastotoiminnalla korvata erikoissairaanhoitoa?

Hoidon porrastus on oikea silloin, kun potilasta hoidetaan tasolla, jolla hänen sairautensa vaatima lääketieteellinen osaaminen on turvattu ja hänen fyysiset ja henkiset tarpeensa tulevat riittävästi huomioonotetuiksi. Riippuu kuitenkin tarkastelijan näkökulmasta, milloin näiden edellytysten katsotaan täyttyvän. Terveyskeskuksen vuodeosastolla tapahtuvan ja erikoissairaanhoidossa tapahtuvan hoidon suhteesta voidaan esittää kaksi toisilleen vastakkaista hypoteesia. Yhtäältä voidaan olettaa yleislääkärijohtoisen hoidon vähentävän erikoislääkärijohtoisen sairaalan käyttöä ja sairaalahoidon kokonaiskulutusta paremman koordinaation ansiosta. Toisaalta voidaan katsoa, että terveyskeskuksen vuodeosastohoito on lähinnä pitkäaikaispotilaiden hoivaamista, jolloin sairauksien varhaisdiagnostiikka, hoito ja kuntoutus erikoistason sairaaloissa parantaa hoidon tuloksellisuutta ja vähentää vuodeosastohoidon kokonaiskäyttöä.

Antti Turunen
Pääkirjoitukset 4/2001 Kommentteja

Fennomed vastaa

Lehtovirran esiin nostama kysymys on tärkeä ja siihen jo ilmoitustaululla vastasinkin. Olen samaa mieltä siitä, että kaikki tietokannat pitäisi tarjota jäsenpalveluna. Tilanne on kuitenkin tällä hetkellä se, että noiden maksullisten tietokantojen tarjonnasta FiMnetissä mukana olevat liitot eivät maksa mitään vaan ne maksaa Fennomed. Tietokantojen hinnat ovat myöskin sidoksissa käyttäjämääriin, ja PRO-käyttäjiä on tietenkin paljon vähemmän kuin koko FiMnetin liittojen jäsenmäärä. Yhteistyö Soneran kanssa mahdollistaa kuitenkin edes tämän hetkisen tarjonnan. Koko jäsenistölle tarjonnan osalta ratkaisun avaimet eli rahat ovat liiton hallussa.

Lauri Parikka
Keskustelua 4/2001 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030