Psykiatria ei ole vain luonnontiedettä

Korhonen ym. jatkavat keskustelua siitä, miten saada riittävästi erikoistujia lastenpsykiatrialle, yhdelle yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta merkittävimmistä erikoisaloista. Kirjoitus tuo ansiokkaasti esiin sen, mikä psykiatrisilla ja muilla lääketieteen erikoisaloilla on yhteistä (1). Tämän lisäksi psykiatrian alat ovat erityisiä ja kiehtovia, koska ne tutkivat yhtäaikaisesti mieltä ja ruumista.

Riikka Tolsa-Saloheimo

Tarvitaanko leukosyyttien erittelylaskentaa reumalääkityksen turvakokeissa?

Reumalääkitysten turvakokeena on tavattu käyttää verenkuvaa, jossa on leukosyyttien erittelylaskenta (TVK). Luettuani Terveyskylän Reumatalon lääkehoidon seurantakokeista, huomasin, että perusverenkuva (PVK) mainitaan mahdollisena seurantatutkimuksen, joskin jostain syystä HUS-alueella suosituksena on TVK. Muita alueita koskeva ohjeistus sisältää maininnan, että mikäli leukosyyttitaso on alle 3, on tehtävät erittelylaskenta.

Anton Saarinen

Nielurisojen osapoisto on tehokas toimenpide lasten uniapnean hoidossa

Kiitämme Maija Katilaa ja kanssakirjoittajia (Lääkärilehti 14/2021) erinomaisesta katsausartikkelista lasten obstruktiivisesta uniapneasta. Haluaisimme kuitenkin korjata esitettyä käsitystä siitä, että nielurisojen osapoiston (tonsillotomia) tehosta lasten uniapnean hoidossa ei ole vahvaa näyttöä.

Anniina Sakki, Laura K. Mäkinen, Johanna Nokso-Koivisto

Keitä nykyinen lääketieteellisten alojen valintamenettely palvelee?

"Todistusvalinnan tulokset pyritään saamaan valmiiksi ennen valintakoetta, mutta hakijoiden on syytä varautua osallistumaan valintakokeeseen siltä varalta, että todistusvalinnan tulokset eivät valmistu ennen koetta."

Ulla Ahlmén-Laiho

Toisiolain hyödyntämisen ongelmista

Lääkärilehden ja muidenkin lehtien palstoilla on keskusteltu tutkijoiden kokemista ns. toisiolain ongelmista. Findatan johtaja vastasi kritiikkiin HS:ssä (1), kuinka lain tavoitteena on parantaa tietosuojaa. Kuitenkin tämän lainsäädännön keskeisenä tavoitteena (1§), mitä tutkijat ja muut tietojen hyödyntäjät kaipasivat, oli suomalaisten monipuolisten terveysrekisteritietojen tehokas käyttö - toki tietoturvallisesti.

Pekka Puska

Paljon pelissä

Kesäkuun kuntavaalit ovat tärkeämmät kuin voisi ajatella, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Pekka Nykänen

Laadukas tieto on potilaan etu

Reumatologian erikoislääkäri Tõnu Peets kritisoi Apotti-järjestelmää Lääkärilehdessä (1). Haluamme ottaa kantaa Näkökulma-kirjoituksessa esitettyihin näkemyksiin.

Hannu Välimäki

Tieteelliseen näyttöön pohjautuva tietokirja ei ole pamfletti

Professori Tuomisto on tehnyt arvostettavan elämäntyön farmakologian ja ympäristöterveyden saralla. Hänen näkemyksensä Risto Isomäen Ruoka, Ilmasto ja Terveys -kirjasta, jonka hän arvosteli Lääkärilehdessä 16/2021 (1), perustuvat kuitenkin virheellisiin käsityksiin.

Mikaela Grotenfelt-Enegren, Juha Lempiäinen, Johanna Kaipiainen, Johanna Kohvakka

Kansainvälisistä kokemuksista ei opittu

Kiitän kollega Tõnu Peetsiä tärkeästä kirjoituksesta (1). Apotti on kieltämättä varsin heikosti kliinikon arkea tukeva sairaskertomusjärjestelmä. Henkilökohtaiseen havainnointiin perustuen tästä vallitsee kollegakunnassa varsin laaja konsensus. Miksi sitten, kysyy Peets, eivät lääkärit ole ottaneet näitä ongelmia laajempaan julkiseen käsittelyyn, ja pohtii Pohjoismaisen sosiaalidemokraattisen eetoksen osuutta asiaan.

Allan Seppänen

Bentsodiatsepiinien käytössä varovaisuus on edelleen viisautta

Matti O Huttunen ja kumppanit kritisoivat kirjoituksessaan (1) näyttöön perustuvaa Käypä hoito ja Vältä viisaasti -suositusten mukaista bentsodiatsepiinien varovaista käyttöä. Tässä kirjoituksessa ne asetetaan asenteena vastakkain useiden uusien tieteellisten artikkeleiden kanssa. Kolme näistä on samojen kirjoittajien tekemiä näkökulmakirjoituksia, ilman uutta tutkimustietoa (2,3,4) ja yksi yritys tasapainottaa bentsodiatsepiinien kiistämättömiä hyötyjä kiistämättä niiden ilmeisiä haittoja (5).

Pekka Laine

Alihankinta on turvattava

Yksityislääkärin on saatava järjestää suhteensa työnantajaan haluamallaan tavalla, kirjoittaa Tuula Rajaniemi.

Tuula Rajaniemi

Bentsodiatsepiinien käytön suosittaminen iäkkäille on vaarallista

Professori Matti Huttunen ja kumppanit totesivat mielipidekirjoituksessaan (1) että "Bentsodiatsepiinit toimivat ja niitä saa käyttää". Päätelmä on vaarallinen iäkkäiden (yli 75-vuotiaiden) osalta.

Hanna-Maria Roitto, Anna-Maija Tolppanen, Jouko Laurila, Miia Tiihonen, Hanna Öhman, Ulla Aalto, Esa Jämsen, Sirpa Hartikainen

Potilas jää tyhjän päälle

Olen seurannut apteekkinäkökulmasta vuosikymmeniä, miten paljon puhutaan potilaan hoitopoluista ja hoidon tukemisesta. Silti sille ei ole tapahtunut mitään merkittävää kehitystä. Katselemme potilaan lääkelistoja apteekissa, mutta ani harvaa lääkäriä ne tuntuvat kiinnostavan. Reseptejä uusitaan kerta toisensa jälkeen, mutta vanhoja ei poisteta. Lääkelistaan jää kauppanimellä yksi valmiste ja vaikuttavan aineen nimellä toinen vastaava valmiste. Näin voi käydä, vaikka apteekissa haukkana yritämmekin valvoa asiaa. Ongelmatapauksissa lääkärin tavoittaminen on erittäin vaikeaa apteekistakin käsin. Potilaalle se on liki mahdotonta.

Kirsi Paulamäki

Voimia, medisiinari

Iloisiin uutisiin kuuluu se, että koronapandemia ei ole juuri vaikuttanut kesätöihin, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Pekka Nykänen

Lihaton Suomi 2040

Kun lukee raportteja ilmastomuutoksesta ja hiilipäästöjen vähentämiskeinoista, törmää aina samaan asiaan: globaali lihankulutus on aivan liian suurta. Sademetsää kaadetaan ja poltetaan soijaa varten, jota syötetään eläimille lihantuotantoa varten. Etenkin nautaeläimet tuottavat merkittävän osan metaanipäästöistä. Aiheesta kirjoittaa ansiokkaasti myös Juha Lempiäinen Lääkärilehden Näkökulma-kirjoituksessa (1).

Pekka Koukkari

Psykiatria on lääketiedettä

Psykiatrian alojen lääkäripula on ollut viime aikoina otsikoissa valtakunnanmediasta lähtien. Hyvä niin, sillä asian kanssa ovat kamppailleet niin aikuis-, nuoriso-, kuin lastenpsykiatriakin jo vuosia. Syitä alalle hakeutumisen esteinä on mietitty useilla päillä ja tahoilla. Viimeisimpänä Lääkärilehdessä (1) Johanna Rellman toi esiin pääsykokeiden painottavan matemaattisia aineita. Siten psykiatriasta kiinnostuneet lukiolaiset saattavat jättää lääketieteen valitsematta tai ainakin itse pääsyprosessi suosii luonnontieteissä menestyneitä. Toisaalta samaisessa artikkelissa Liisa Lehtonen tuo esiin erityisesti pienten erikoisalojen vähäisen näkyvyyden perusopetuksessa. Aikuispsykiatrialle on oma peruskurssinsa lääketieteen opinnoissa, mutta lastenpsykiatria on siitä vain pieni siivu, joko psykiatrian- tai lastentautien kurssin sisällä. Moni lastenpsykiatriaan erikoistuva tuleekin lastentaudeilta, reunoja tekemään ja sen myötä erikoistumisalaa vaihtaen, mutta jatkossa tämä virta todennäköisesti ehtyy nykyisen erikoistumisprosessin myötä.

Marie Korhonen, Hanna Raaska, Elina Siponen, Leena Repokari

Lääkäri ja alkoholisti – mahdoton yhtälö?

Kiitän Lääkärilehden Kun oikeudet lähtevät -artikkelia (1) ja etenkin kollega Toni Mattilaa rohkeudesta antaa kasvot lääkärin päihdeongelmalle ja siitä selviytymiselle.

David Livingstone -seura hukkasi eetoksensa

David Livingstone -seura ry on kokouksessaan 12.4.2021 vaihtanut nimensä Globaali terveys ry:ksi (1). Valitan. Minun on vaikea keksiä näköalattomampaa nimeä. Ja tylsempää.

Heikki Peltola

Jalokivi voi pelastua

Ennen lakimuutoksia on syytä pohtia väliaikaisia toimia ja kaventaa Findatan lupamenettelyn soveltamisalaa, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Pekka Nykänen

Hemoglobinopatiaa epäiltäessä lisätutkimus on tarpeellinen

Kiitämme hematologikollegoja Vettenrantaa ja Jahnukaista mielenkiinnosta Suomen lääkärilehden kirjoitustamme kohtaan ja tärkeästä kommentista.

Elina Wärnhjelm, Laura Puhakka, Mikael Kuitunen