Kanasta penisilliiniä

Brittiläiset kollegat hoitivat Gatwickin lentokentän ensiavussa potilasta, joka oli saanut allergisen reaktion Teneriffalla. Edeltävän iltana kanaa sisältävän illallisen jälkeen potilas oli tuntenut kovaa kutinaa ja havainnut ihottuman vartalollaan. Seuraavana aamuna kasvot ja raajat olivat turvonneet ja potilaalle oli tullut nielemisvaikeuksia. Hän hakeutui välittömästi lääkärille Espanjassa. Lääkärille potilas kertoi saaneensa joskus samanlaisen reaktion penisilliinikuurin yhteydessä. Tähän espanjalainen lääkäri oli todennut, että Teneriffan kanat voivat sisältää penisilliiniä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Pitääkö meningeoomat ilmoittaa syöpärekisteriin?

Syöpärekisterin tietojen tarkistusten yhteydessä on viime aikoina tullut toistuvasti esille käsitys, jonka mukaan hyvänlaatuiset keskushermostokasvaimet eivät olisi rekisteriin ilmoitettavia tauteja. Näitä kasvaimia ovat esimerkiksi valtaosa meningeoomista, akustikusneurinoomat, spinaaliset neurinoomat jne. Kuitenkin jo 1950-luvulta lähtien tällaiset kasvaimet ovat kuuluneet sairauksiin, jotka tulee ilmoittaa syöpärekisteriin. Tämä asia on ilmaistu aikanaan lääkintöhallituksen yleiskirjeessä (1218/1961), ja sama ohje on toistettu lääkintöhallituksen tuoreessa ohjekirjeessä (6/1990), jossa on yksityiskohtainen luettelo ilmoitettavista taudeista.

Lyly Teppo Syöpärekisterin Vastaava Lääkäri

Kunnallislääkärit vetoavat kuntiin omalääkärijärjestelmän laajentamiseksi

Vastikään tehdyt tarkistukset omalääkärien virkaehtosopimukseen merkitsevät, että järjestelmän piiriin voitaisiin tänä vuonna ottaa 500 uutta terveyskeskuslääkäriä, mutta laman kanssa kamppailevat kunnat eivät ole innostuneet uudistuksesta. Väestövastuujärjestelmään siirtyminen tuottaa kuitenkin kunnille selvää säästöä ja sen hyödyt korostuvat uudessa valtionosuusjärjestelmässä, todettiin Kunnallislääkärien johtokunnan 20.3. järjestämässä tiedotustilaisuudessa.

Marit Henriksson

Suomen Kirurgit: Lama supistaa leikkaustoimintaa

Viime vuosina leikkausjonoja on onnistuttu lyhentämään, mutta nykyinen taloudellinen tilanne uhkaa katkaista tämän myönteisen kehityksen, ilmenee Lääkäriliiton Suomen Kirurgit -alaosaston laatimasta selvityksestä. Tällä hetkellä julkisiin sairaaloihin leikkaukseen pääsyä odottaa 57 000 potilasta.

Opetusterveyskeskuksista asetus

Terveyskeskusten ja yliopistojen yhteistyötä lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksessa pyritään korostamaan muodostamalla opetusterveyskeskuksia. Asiaa koskeva kansanterveysasetuksen muutos annettiin 13.3. Asetus tulee voimaan huhtikuun alusta.

Lastenortopediaa talkootyönä Viroon

Lastenkirurgi Juhani Merikanto ja leikkaussalihoitaja Anne Lintukorpi antoivat ammattitaitonsa vapaaehtoisena naapuriapuna virolaisen lastensairaalan käyttöön. Liikuntavammaisen Aet-tytön leikkaus tehtiin Tallinnan Linnan lastenklinikalla tammikuussa. Vain kaikkein tärkeimmät instrumentit olivat lainassa Suomesta. ''Tietotaidon vienti Viroon on mielestäni järkevämpi ja halvempi tapa kuin tuoda yksittäisiä lapsia tänne Suomeen leikattaviksi'', Juhani Merikanto sanoo.

Terveyskeskuslääkäri Kari Sukanen: Käyttäjät päättämään ATK-hankinnoista

Terveydenhuollon ATK-hankinnoista päättävät luvattoman usein muut kuin tietotekniikan käyttäjät. Tätä mieltä on terveyskeskuslääkäri Kari Sukanen Hyvinkäältä. Sukanen näkee ATK-hankintojen arkipäivää työssään esitellessään kehittämäänsä terveydenhuollon HELMAS-tietojärjestelmää kuntien edustajille. Ryhmiin kuuluu kyllä taloushallinnon edustajia, mutta ei riittävästi hoitohenkilökuntaa, jota varten tietotekniikkaa hankitaan.

Elokuva ja mikro

Avaruusraketti nousee taivaalle liekit loimottaen, ääni jyrisee kovaäänisistä. Esitys tapahtuu normaalin mikrotietokoneen näytöllä. Opetusmateriaalin esittämisessä on liikkuvasta kuvasta hyötyä myös lääketieteessä.

Toimittanut Erkki Karjalainen

Just On Time

Tohtori Jottiatuota Ajo-Neuwos (JAN) ei ole vielä tätä päivää, sillä tavatessaan potilaansa hän tervehtii virkkeillä "On pidellyt kelejä", "Hyvää keliä" tai vain "Kelejä!".

Uusi yhdistys tutkijoille

Yhdysvaltain kansanterveyslaitoksessa, National Institutes of Health, Bethesda, Maryland työskennelleet suomalaiset tiedemiehet perustivat 19.2.92 Turussa yhdistyksen Suomen NIH Alumni Associaton (NIHAA) Suomen NIH-tutkijavierailuohjelman edistämiseksi ja tutkijoiden yhteyksien säilyttämiseksi sekä toisiinsa että isäntäinsittuutteihin USA:ssa. Vuodesta 1950 alkaen on itse NIH:ssa työskennellyt yli sata suomalaista tiedemiestä NIH-stipendi- ja muiden vierailuohjelmien puitteissa. Lisäksi on lukuisa joukko suomalaisia työskennellyt NIH-stipendien turvin kotimaassa sekä USA:n muissa lääketieteellisissä laitoksissa. Uudesta yhdistyksestä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä: pj. Panu Vilkki, puh. (921) 320 955, tai siht. Risto Penttinen, Lääketieteellisen biokemian laitos, Turun Yliopisto, puh. (921) 633 7260.

Terveydenhuolto ja yhteiskuntarauha

Terveydenhuollolla ja yleisemmin sosiaalipolitiikalla on merkitystä yhteiskuntarauhan säilymisen kannalta, vaikka asiasta ei yleensä olekaan paljon keskusteltu.

Myotoninen dystrofia - tautinen tarina

Octopuksen aiheena on tällä kertaa perinnöllinen, lähinnä lihaksistoon kohdistuva sairaus, myotoninen dystrofia. Aihevalinta tapahtui kahdesta syystä: toinen syy on puhtaasti tieteellinen ja se toinen - on myöskin tieteellinen, joskin siinä on inhimillinen, raadollinen tekijä mukana.

Aloitteita äitiyshuollon kehittämiseksi

Vuosina 1936 ja -37 keskusteltiin lääkärijärjestöissä tiuhaan äitiyshuollon järjestelystä ja poliklinikkakysymyksestä.

Kiinalaista medisiinaa ja muutakin

Kansainvälinen delegaatio tutustui kiinalaiseen ortopediaan 17. 30.4.91. Kyseessä oli ensimmäinen maailman käsikirurgiyhdistysten Federaation ja Kiinan Lääkäriliiton välinen virallinen yhteydenpito. Delegaation oli organisoinut Amerikkalainen People to People -järjestö. Kirjoittaja edusti matkalla pohjoismaita Skandinavian käsikirurgiyhdistyksen presidenttinä.

Ravinnon antioksidanttien ja oksidanttien yhteydet sydäntautien vaaraan

LDL:n hapettuminen valtimon seinämässä näyttää olevan tärkeä välivaihe aterooman kehityksessä. Antioksidanttivaikutusta omaavien ravintoaineiden riittämätön saanti saattaisi siten teoriassa edistää verisuonitautien kehittymistä. Ei ole kuitenkaan todisteita siitä, että tällaisten ravintoaineiden saantia lisäämällä voitaisiin vaikuttaa sepelvaltimotaudin tai muiden verisuonitautien ilmaantuvuuteen eikä liioin siitä, että vapaina hapettumista edistävien alkuaineiden kuten raudan tai kuparin saannilla olisi mitään vaikutusta verisuonitautien kehitykseen.

Antti Aro

Opas kuntoutusuudistuksesta ilmestynyt

Maamme kuntoutusjärjestelmää uudistettiin lokakuussa 1991 voimaantulleella lainsäädännöllä. Uudistuksessa säädettiin viisi uutta lakia ja muutettiin parisenkymmentä vanhaa. Lisäksi säädettiin lakeja täydentämään asetuksia.

Elintestamentti edistää transplantaatiotoimintaa

Tämän lehden liitteenä on Lääkäriliiton elintestamenttityöryhmän suunnittelema elintenluovutuskortti, jolla liitto haluaa muistuttaa lääkärikuntaa transplantaatiotoiminnan ja elinten talteensaannin tärkeästä merkityksestä..- Potilaalle elinsiirto merkitsee yleensä hengen pelastumista tai ratkaisevaa elämän laadun paranemista. Yhteiskunnalle jokainen talteenotettu munuainen tuo miljoonien markkojen säästön, korostaa työryhmän puheenjohtaja Björn Eklund, elinsiirtokirurgi HYKS:n Kirurgisesta sairaalasta.

Marit Henriksson

Syrjäyttääkö rahanpuute asiantuntemuksen rintasyöpäseulontoja harkittaessa?

Kun noin 31 000 naista jätettiin vuonna 1991 seulomatta supistuspäätösten vuoksi, yli sadan rintasyövän on täytynyt jäädä löytymättä. Nämä syövät tulevat aikanaan kliinisessä toiminnassa esiin, mutta epäedullisemmassa vaiheessa, enemmän hoitoresursseja vaativina ja tappavampina. Noin kymmenen naisen rintasyöpäkuolema tulee olemaan seurausta vuoden 1991 supistuspäätöksistä.

Nimityksiä

Kuopion aluetyöterveyslaitoksen apulaislääkärin määräaikaiseen koulutustoimeen LL Markku Arkimies 1.4. - 31.10.92 ja LL Eija Kujala 1.10.92 - 31.3.93 (hakijoita 13).

10.4.1992 Elintensiirrot ovat kalliita, mutta kannattavia

Lääketieteen kehittyessä on yhä useampiin, aikaisemmin toivottomiin tauteihin kehitetty hyviä hoitomenetelmiä, jotka kuitenkin vaativat usein runsaasti voimavaroja ja ovat kalliita. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita elinten- siirrot, jotka kehittyivät 1980-luvulla nopeasti. Tulokset paranivat lähinnä immunosuppressiivisen hoidon kehittymisen ansiosta, ja hoidon piiriin voitiin ottaa uusia, aikaisemmin toivottomia tautitiloja ja potilaita. Elintensiirtoja on usein kritisoitu siitä, että ne ovat kalliita ja hyödyttävät vain suhteellisen harvoja. Kalliita ne ovatkin, mutta niiden kustannus-hyötysuhdetta on tarkasteltava vertaamalla kustannuksia vaihtoehtoisten hoitojen hintaan. Aivan tarkkoja vertailuja on ainakin toistaiseksi mahdotonta meillä tehdä, koska sairaaloiden kustannuslaskenta on vielä varsin kehittymätöntä.

Juhani Ahonen