Syrjäyttääkö rahanpuute asiantuntemuksen rintasyöpäseulontoja harkittaessa?
Kun noin 31 000 naista jätettiin vuonna 1991 seulomatta supistuspäätösten vuoksi, yli sadan rintasyövän on täytynyt jäädä löytymättä. Nämä syövät tulevat aikanaan kliinisessä toiminnassa esiin, mutta epäedullisemmassa vaiheessa, enemmän hoitoresursseja vaativina ja tappavampina. Noin kymmenen naisen rintasyöpäkuolema tulee olemaan seurausta vuoden 1991 supistuspäätöksistä.
Onko siis kuntalaisilla, viranomaisohjeilla ja terveyden- huollon asiantuntemuksella kunnassa vaikutusta talousongel- mien tultua? Kysymys herää seuratessa sitä, miten rinta- syöpäseulonnat käynnistyivät, asteittain laajentuivat ja nyt kuntien vaikeiden talousvalintojen edessä uhkaavat supistua.
Rintasyöpäseulonta tuli terveydenhuollon valtakunnalliseen ohjelmaan vuonna 1987. Valtioneuvosto päätti, että Suomessa tuli toteuttaa rintasyövän seulontoja kahden vuoden välein 50-59-vuotiaille naisille. Seulonnat laajenivat asteittain, ja myös yli 59-vuotiaiden naisten seulonta oli mahdollista…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
