Harhauttavat COVID-19-testitulokset

COVID-19-tartunnan saaneet pyritään tunnistamaan, ymmärrettävästi. Elegantti PCR on vähän liiankin herkkä, mutta niin tai näin, positiivinen PCR-tulos on useimmiten oikea.

Heikki Peltola

Tutkittua tietoa ei ole

Kiitämme kokenutta käsikirurgikollegaamme mielenkiinnosta artikkeliamme kohtaan.

Henna Peltonen, Veikko Kähärä, Timo Miettinen, Petri Voutilainen, Jari Honkaniemi

Olkapään kirurgiasta

Muutaman viime vuoden aikana Lääkärilehdessä on ollut joitain kirjoituksia olkapään kirurgiasta, viimeksi numerossa 47/2020.

Pekka J. Siitonen

Kohti kestävää terveydenhuoltoa pienin ja suurin askelin

Pieniä tekoja ekologisen kestävyyden hyväksi voi meistä jokainen tehdä, kirjoittaa Mervi Kattelus.

Mervi Kattelus

Hiilijalanjäljen vähentäminen

Terveydenhuollon erikoislääkäri Mikaela Grotenfelt-Energen kertoo Lääkärilehdessä 45/2020 julkaistussa artikkelissa "Ilmastohuoli tulee neuvolaankin" tärkeästä asiasta. Hän tuo esille terveydenhuollon osuuden kansalliseen hiilijalanjälkeen. Hän toivoo terveydenhuollon palveluja lähemmäs ihmistä ja etävastaanottojen vähentävän liikennepäästöjä.

Ulla-Kaija Lammi

Huomio uniapnean mahdollisuuteen epäspesifisessä kivussa

Kivun esiintyminen on lisääntynyt länsimaisessa väestössä. Suomessa kivun on todettu liittyvään noin 40 prosenttiin terveyskeskuslääkärillä käynneistä (1). Kroonisista kivuista suurin osa johtuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista (1). Tunnetut syyt ovat raajanivelrikko, selän hermojuuriperäiset toimintahäiriöt, ja ennen kaikkea epäspesifinen selkäkipu, tulehdukselliset reumasairaudet ja fibromyalgia. Viime mainittu on yleisempi naisilla ja se on yhdistetty huonolaatuiseen uneen.

Markku Hakala

Länsi-Pohjassa tehdään koronavirustestaus kaikille synnyttäjille

Lääkärilehden 45/2020 artikkelissa Kaarin Mäkikallio pohtii synnyttäjien koronavirustestausta (1). Artikkelissa tuodaan esille, ettei yleistä testausta synnyttäjille ole toistaiseksi käytössä missään sairaanhoitopiirissä, vaikka raskaana olevista koronavirustartunnan saaneista oireettomien osuus on suurempi kuin muista koronapositiivisista.

Pia Vittaniemi, Paavo Uusimaa, Jyri J Taskila

Virtuaaliset Lääkäripäivät – etänä lähelläsi

Lääkäripäivien 2021 teema on Terve vai sairas?

Tuula Rajaniemi

Suosituksia suurempi D-vitamiiniannos suojaa koronalta

Torjuuko D-vitamiini koronaa? Tätä kysyttiin Lääkärilehdessä 24–33/2020. Kysymykseen vastasi lasten infektiotautien osastoylilääkäri Ville Peltola, jonka mielestä iän mukaiset D-vitamiinisuositukset riittävät, eikä suuremmista annoksista ole luultavasti hyötyä koronavirusinfektion tai muiden infektioiden estämisessä.

Johanna Kaipiainen

Eutanasiasta

Lääkäriliitto pohtii taas suhtautumistaan eutanasiaan (1). Minulla on ollut hieno mahdollisuus tutustua lääkärin etiikan ja eutanasian keskinäiseen kompleksiseen suhteeseen. Olen ollut Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan jäsen pitkään. Lisäksi asiaa käsiteltiin Euroopan Lääkäriliitossa, kun Hollanti ja Belgia ja niiden lääkäriliitot hyväksyivät eutanasian sekä Maailman Lääkäriliitossa, jossa olin myös eettisen komitean puheenjohtaja 2013–17.

Heikki Pälve

Emmehän me ole se heikoin lenkki?

Terveydenhuollon tietosuoja on meidän kaikkien vastuulla, kirjoittaa Tuula Rajaniemi.

Tuula Rajaniemi

Kuolinapu on kuoleman tulon jouduttamista

Kuolemassa avustamisessa on kyse paitsi faktoista, myös arvoista. Kalle Mäki vetoaa kirjoituksessaan lääketieteellisesti yleisesti hyväksyttyyn tapaan määritellä sellaiset käsitteet kuten eutanasia ja lääkäriavusteinen itsemurha. Itse hän hyväksyy Maailman Lääkäriliiton ja Euroopan palliatiivisen hoidon yhdistyksen (EAPC) määritelmät. Kumpikin järjestö on ilmaissut myös selkeän vastustavan kannan eutanasialle ja lääkäriavusteiselle itsemurhalle.

Juha Hänninen

Kanta muodostetaan yhdessä, ei yksin

Lääkärikunnan keskustelu eutanasiasta ja lääkäriavusteisesta itsemurhasta jatkuu. Jäsenkyselyn tuloksia analysoidaan parhaillaan, ja ne tullaan julkistamaan Lääkärilehdessä.

Kati Myllymäki, Marjo Parkkila-Harju

Termit eutanasiasta keskusteltaessa

Eduskunta oli huolissaan eutanasiaa ajaneen kansalaisaloitteen käsittelyssä siitä, käytetäänkö keskustelussa täsmällisiä ja oikeita termejä. Huoli on edelleen ajankohtainen. Lääkäriliitto on tuoreessa jäsenkyselyssä käyttänyt täsmällisiä termejä: eutanasia ja lääkäriavusteinen itsemurha. Ne on määritelty siinä lääketieteessä yleisesti hyväksytyllä tavalla, mikä on ehdoton edellytys luotettavuudelle. Termejä ei siis ole määritelty rikoslaista lähtien, vaan kansainvälisen käytännön mukaisesti, vastaten Maailman lääkäriliiton (1,2) ja European Association for Palliative Care (EAPC) määrittelyjä (Lääkärilehti 40/2005)(3).

Kalle Mäki

Terminologiaa ja eutanasiaa – missä humaanius?

Lääkärilehden 38/2020 pääkirjoituksesta on noussut keskustelua. Kirjoittajien mukaan termi "potilaan surmaaminen" on lainsäädännön ja liiton kannan mukainen – niin totaalisen absurdi kuin se onkin.

Hannu Savolainen

”Pitkä COVID” on tunnistettava ja tunnustettava

Koronainfektion jälkeen pitkään jatkuvat ­oireet on tunnistettava ja tunnustettava, kirjoittaa Pertti Saloheimo,

Pertti Saloheimo

Terveydenhuollon teesit

Lääkäriliiton Terveydenhuollon korjaussarja –hankkeessa (SLL 42/2020) tarkasteltiin terveydenhuollon keskeisiä periaatteita. Kymmenen teesin periaatteet ovat ajankohtaisia tarkasteltaessa Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaiheita ja tavoitteita. Hankkeisiin liittyy korkeita eettisiä tavoitteita, kuten ihmisten ja väestöryhmien samanarvoisuus, hoidon oikea-aikaisuus, tehokkuus ja tarpeenmukaisuus. Molempien tuloksista heijastuu oman ryhmäedun tavoittelu, sote-uudistuksessa poliittisten puolueiden intressit, ammattiliitolla lääketieteellisen tiedon ja profession merkityksen korostaminen. Yhteinen, muttei niin ylevä piirre, on huoli rahan riittävyydestä. Teesit puhuvat riittävistä resursseista, kaikkien oikeudesta tarpeenmukaisiin palveluihin, priorisoinnista ja kustannusvaikuttavuudesta. Sote-uudistuksessa huoli rahoituksesta käsittelee verotusta. Taustalla ovat pohdinnat, kuka voittaa ja häviää, omat kannattajat, kunnat vai valtio. Kumpaakin hanketta seuranneena, laitan lusikkani soppaan minäkin.

Seppo Miilunpalo

Spekulointia – ja lisää spekulointia

Näen sieluni silmillä karttakepin heiluvan, kun kollega Eliisa Kekäläinen opettaa, että "ei kannata tuudittautua immunologian palomiehiin". Kysymys oli siitä, että esittelin Lääkärilehden verkkosivuilla 28.9. tutkimustuloksia, jotka viittaavat mahdollisuuteen saada osasuojaa COVID-19-epidemialta aiempien koronainfektioiden ansiosta. Ajatus on mielestäni kiehtova, ja kerroinkin Cell- ja Nature-lehtien artikkeleista nimenomaan ajatuksena, en faktana.

Heikki Peltola

Taustaa terveydenhuollon teeseistä

Kiitokset kollega Seppo Miilunpalolle liiton tuoreita teesejä koskevasta kirjoituksesta, jossa käsitellään myös sote-uudistusta.

Heikki Pärnänen

Ei kannata tuudittautua immunologian palomiehiin

Lääkärilehden verkkosivuilla 28.9. julkaistussa verkkokommentissa "Immunologian palomiehet työssään" professori emeritus Heikki Peltola pohtii ristireaktiivisten T-solujen merkitystä COVID-19-pandemiassa. On kiistatonta, että on pystytty osoittamaan jo ennen pandemiaa pakastetuista solunäytteistä suurella osalla väestöä olevan SARS-CoV-2-viruksen eri osille reaktiivisia T-soluja (esim. 1–3). Prof. em. Peltola spekuloi kirjoituksessaan seuraavasti: "...osalla ihmiskuntaa näyttää olleen jonkinasteista COVID-19-pandemiasuojaa jo entuudestaan."

Eliisa Kekäläinen